Terveydenhoidon resurssit eivät tutkijoiden mukaan kestäisi hillitsemistaktiikkaa. LEHTIKUVA / AFP Andreas Solaro

Hälyttävä tutkimus muutti koronalinjat – hillitseminen ei toimikaan

Brittiarvio on johtanut nopeisiin tilannekuvan muutoksiin.

Lontoon Imperial Collegen tutkimus on vaikuttanut tapaan, jolla maat taistelevat koronavirusta vastaan. Maanantaina julkaistun selvityksen löydökset ovat hälyttäviä.

Britannian hallitusta neuvova koronavirusryhmä katsoo, ettei aiemmin sovellettu strategia, jossa viruksen etenemistä pyritään hillitsemään, toimikaan. Raportissa suositellaan sarjaa päällekkäisiä toimia. ”Hillitsemisen” sijasta olisi valittava ”tukahduttaminen”. Muussa tapauksessa terveydenhoitojärjestelmän kuormitus ja potilaiden kuolleisuus nousee raportin mukaan liian suureksi.

Britannia on soveltanut tähän asti strategiaa, jossa riskiryhmät pyritään suojaamaan, lieväoireisia kehotetaan pysymään kotona, kaikkia koronatapauksia ei enää jäljitetä ja testaus rajataan sairaaloihin tulleisiin koronaepäiltyihin. Sosiaalisen eristyksen suhteen ei ryhdytty jyrkkiin toimiin. Ajatuksena on ollut ehkäistä iäkkäiden ja muuten sairaiden tartuntoja ja antaa muun väestön kehittää taudille laumasuojaa, eli parantuneiden tapausten kautta muodostuvaa immuniteettia.

Jotakin tämän suuntaista ajateltiin ilmeisesti ainakin vielä viime viikolla Suomessakin, tai asioiden annettiin kehittyä sen mukaisesti.

Imperial Collegen koronatutkijoiden raportti saattoi kuitenkin Britannian linjan kyseenalaiseksi.

– Odotimme laumasuojan kehittyvän. Nyt tajuamme, ettemme selviäisi siitä, epidemiologi Azra Ghani totesi Britannian linjasta tiedotustilaisuudessa maanantaina New York Magazinen mukaan.

Britannian pääministeri Boris Johnson on suositellut kansalaisia harjoittamaan sosiaalista eristystä ja välttämään pubeja ja elokuvateattereita sekä turhaa matkustelua. Oireista kärsivien tulisi pysyä perheineen kotikaranteenissa 14 päivän ajan.

Mediatietojen mukaan Imperial Collegen tiimin arviot ovat vaikuttaneet Britannian lisäksi linjaan ainakin Yhdysvalloissa ja Ranskassa.

Tiukka linja

Yhdysvallat ilmoitti maanantaina uusista suosituksista koronavirusepidemian hillitsemiseksi. Valkoisen talon entistä tiukempaan linjaan kuuluu muun muassa kehotus välttää yli 10 hengen kokoontumisia, turhaa liikkumista kodin ulkopuolella ja ulkona syömistä sekä suositus siirtyä etätöihin. Monissa osavaltioissa on ryhdytty myös erilaisiin rajoitustoimiin. New York Timesin mukaan brittiraportti on Valkoisen talon linjan tiukentumisen takana. Arvion mukaan jopa 2,2 miljoonaa amerikkalaista menehtyisi tautiin, jos sen pysäyttämiseksi ei tehtäisi mitään. Hillitsemistoimilla ja optimistisilla tehohoidon arvioilla puhuttaisiin 1,1-1,2 miljoonasta kuolemasta.

Raportin tehnyt Imperial Collegen epidemiologi, professori Neil Ferguson kertoo NYTimesille, että ryhmän löydökset oli annettu Yhdysvaltojen tietoon viikko sitten. Raportin ennakkoversion Valkoinen talo sai viikonloppuna.

– Meillä ei ole selvää ulospääsystrategiaa. Virusta on tukahdutettava, oikeastaan toistaiseksi, kunnes meillä on rokote. Tämä on maailmalle vaikea paikka, Ferguson sanoo.

Ranskalainen Le Monde kertoo, että tiimin tuottamat luvut vaikuttivat myös Ranskan nyt tekemiin koviin päätöksiin. Ranskalaislehden mukaan ”useat Euroopan hallitukset” ovat pyytäneet Fergusonin ryhmää tuottamaan arvioita koronaviruksen etenemisestä ja siitä, miten erilaiset toimet vaikuttaisivat siihen. Ranska vastaanotti arvion viime viikon torstaina. Muutamaa tuntia myöhemmin presidentti Emmanuel Macron puhui kansalle ja kuvasi tilannetta kiireiseksi. Ranskan presidentinkansliasta vahvistetaan, että Macronille esiteltiin torstaina useita malleja ja arvioita. Synkimmässä epidemialle ei tehtäisi mitään ja 300 000-500 000 ranskalaista kuolisi.

Kuin 1918

Koronavirusta kuvataan Imperial Collegen tutkijoiden raportissa vakavimmaksi hengitystieviruksen aiheuttamaksi kansanterveydelliseksi uhaksi sitten vuoden 1918 influenssapandemian, eli niin kutsutun espanjantaudin. Raportissa esitellään epidemiologisia mallinnoksia, joita on tutkijoiden mukaan käytetty päätöksenteon tukena Britanniassa ja monessa muussa maassa viime viikkojen aikana sekä arvioidaan erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia viruksen leviämiseen. Mikrosimulaatiot keskittyvät Yhdysvaltoihin ja Britanniaan.

– Lopputuloksemme on, että minkä tahansa toimen vaikutus jäisi yksittäisenä rajalliseksi. Merkittävä vaikutus tartuntoihin saavutetaan vain useilla eri toimilla, tutkijat toteavat.

Raportin mukaan epidemian torjuntaan on kaksi mahdollista strategiaa. Niistä ensimmäinen on ”hillitseminen”. Siinä keskitytään epidemian hidastamiseen eikä niinkään sen pysäyttämiseen. Ajatuksena on vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja suojella kaikkein riskialtteinta osaa väestöstä. Hillitsemistoimina listataan epäiltyjen tapausten kotikaranteenit ja riskiryhmien eristäminen. Tätä linjaa on noudatettu esimerkiksi Britanniassa. Toinen vaihtoehto on ”tukahduttaminen”. Siinä tartuntojen määrä pyritään kääntämään laskuun ja pakottamaan matalalle tasolle. Sitten tilanne yritetään säilyttää toistaiseksi.

Tutkijoiden arvion mukaan hillitsemisstrategia vähentäisi terveydenhoidon kuormitusta ja puolittaisi epidemiasta koituvat kuolemat. Tästä huolimatta esimerkiksi Britannian kohdalla puhuttaisiin silti noin 250 000 kuolemasta sekä terveydenhuollon ja etenkin tehohoidon moninkertaisesta ylikuormituksesta.

Ainoa vaihtoehto

Raportin mukaan tukahduttaminen jää lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi.

– Tällaisen tavoitteen vaatimilla toimilla tulee olemaan perustavanlaatuisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen. Monet maat ovat jo ryhtyneet näihin toimiin, mutta myös varhaisemman epidemiavaiheen maiden (kuten Britannian) on tehtävä niin lähiaikoina.

Tutkimuksessa mallinnettujen Yhdysvaltojen ja Britannian kohdalla tukahduttaminen vaatii raportin mukaan vähintään koko väestön sosiaalista eristämistä, koronatapausten ja heidän perheidensä kotikaranteeneja sekä koulujen ja yliopistojen sulkemista. Tutkijat huomauttavat, että koulujen sulkemisella voi olla myös negatiivista vaikutusta terveydenhoitoon poissaolojen takia. Toimia on myös jatkettava pitkään.

– Tukahduttamisen suurin haaste on se, että tällaista intensiivistä puuttumistoimien pakettia, tai jotakin yhtä tehokasta tartuntoja estävää, on pidettävä yllä siihen asti, että rokote tulee saataville (mahdollisesti 18 kuukautta tai enemmän) – koska oletamme tartuntojen palaavan nopeasti, jos toimia helpotetaan, raportissa todetaan.

Tutkijoiden mukaan Etelä-Korean ja Kiinan esimerkit osoittavat, että tukahduttaminen on mahdollista ainakin lyhyellä aikavälillä. Pitkän aikavälin vaikutukset jäävät vielä nähtäviksi.

– Painotamme, ettei ole lainkaan varmaa, että tukahduttaminen toimii pitkässä juoksussa. Mitään yhteiskunnallisesti näin mullistavaa kansanterveydellistä väliintuloa ei ole koskaan yritetty näin pitkäkestoisesti. On epäselvää, miten väestöt ja yhteiskunnat tulevat reagoimaan.

Suomi julistettiin maanantaina poikkeustilaan ja hallitus ilmoitti sarjan toimia, joilla pyritään hillitsemään viruksen leviämistä. Tilannekuvan kerrottiin muuttuneen. Ero hallituksen viime viikon toimiin ja asenteeseen oli käsinkosketeltava. Suomen nyt linjaamat ratkaisut vaikuttavat seuraavan pitkälti raportin suosituksia.

Imperial College London.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt