Verkkouutiset

Koronatestausta Malmin sairaalan drive-in -testauspisteessä Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Hälyttävä tutkimus: Pitkästä koronasta puheongelmia ja muistihäiriöitä

Vain noin puolet tutkimukseen osallistuneista potilaista oli kyennyt palaamaan normaaliin työelämään.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Pitkittyneet koronaoireet voivat vaikuttaa sairastuneen työkykyyn vakavasti pitkällä aikavälillä, tuore amerikkalaistutkimus kertoo.

Tässä JAMA Network Openissa julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin pitkittyneeseen koronaoireistoon eli niin kutsuttuun Long Covidiin (pitkä korona) kytkettyjä neurologisia oireita.

Tutkijoiden mukaan kongitiivisia ongelmia havaittiin verrattain usein potilailla vielä kuukausia koronavirustartunnan jälkeen.

– He kärsivät usein muistihäiriöistä ja kyvyttömyydestä muodostaa uusia muistoja sekä puheongelmista. Kyse on toimintakykyä alentavasta sairaudesta, johon liittyy vaikavia kognitiivisia oireita, tutkimusta tekemässä ollut New Yorkin Mount Sinain sairaalan kuntouttavasta hoidosta vastaava apulaisprofessori, neurotieteilijä David Putrino sanoo CNBC:n haastattelussa.

Hänen mukaansa pitkän koronan on jo aiemmin osoitettu vaikuttavan ihmisten kykyyn tehdä suunnitelmia, yhdistää asioita ja selvitä työstään.

Tutkimuksessa seuratuista pitkästä koronasta kärsivistä liki puolet ei ollut kyennyt palaamaan normaaliin työelämään. Kaksi kolmasosaa potilaista taas kuvasi kärsivänsä tautimuotoon jo aiemmin yhdistetystä niin kutsutusta ”aivosumusta”.

Tutkimuksessa seurattiin 740 Mount Sinain sairaalan rekisterissä olevaa yli 18-vuotiasta positiivisen koronatuloksen saanutta huhtikuusta 2020 toukokuuhun 2021 asti. Potilaiksi hyväksyttiin vain henkilöt, joilla ei ollut aiempaa dementiataustaa. Heidän kognitiivisia kykyjään mitattiin erilaisilla neuropsykologisilla tutkimuksilla. Tutkimuksen tuloksissa otettiin huomioon sairauden vakavuus, potilaiden ikä, sukupuoli, koulutus sekä muu tausta kuten aiemmat sairaudet ja elämäntavat.

Tutkimukseen osallistuneista 18 prosenttia kärsi tutkimuksen perusteella ongelmista prosessoinnin nopeudessa. Työmuistissa ja toiminnanohjauksessa oli taas vaikeuksia 16 prosentilla. Erilaisia muistin ongelmia oli useammalla kuin joka viidennellä.

Tutkimuksessa todetaan kuitenkin myös, että tulokset ovat linjassa muiden virusten kohdalla tehtyjen havaintojen kanssa. Tässä yhteydessä viitataan eläinkokeissa A-influenssavirukseen yhdistettyihin muutoksiin kognitiivisissa kyvyissä.

Apulaisprofessori David Putrinon mukaan pitkittynyt tautimuoto voi osua kenen tahansa kohdalle akuutin sairastumisen jälkeen. Hänen mielestään valtiollisen tason toimijoiden pitäisi alkaa selvittää pitkäaikaisen hoidon järjestämistä pitkästä koronasta kärsiville.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)