LKS 20190606 Hallitusohjelman neuvottelutulos on nimeltään "Osallistava ja osaava Suomi". LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Mauri Kotamäki: Hallitusohjelman suurin yllätys

Kirjoittajan mukaan hallitus ei halua puhua työllisyyskeinoista.

Rinteen hallitus on nyt virallisesti nimetty. Onneksi olkoon!

Alkuhämmästyksistä suurin oli se, etteivät pahimmat pelot yrityssektorin hautaamisesta veroihin toteutuneetkaan.

Yllättävää on myös se, että Keskustan rökäletappiosta huolimatta hallitusohjelma näyttää keskustalaiselta; maakuntauudistus, yritysverotuksen ratkaisut (tai niiden puute) ja maataloustukien lisääminen. Miksiköhän vasemmistopuolueet eivät pystyneet parempaan, vai onkohan hallitusohjelman ja totuuden välillä ohut savuverho?

Talouspoliittisesti tavoitteiden tasolla kunnianhimoinen, mutta toimenpiteiden tasolla laimea hallitusohjelma on herättänyt jo kysymyksiä.

Antti Rinne totesi, ettei työllisyysvaikutuksia ole laskettu. Timo Harakan mukaan on. Kummin päin asia nyt on? Asia on kiinnostava sekä periaatteellisesta, että teknisestä näkövinkkelistä. Olisi vähän pelottavaa, jos työ- ja pääministerillä olisi eri käsitykset asiasta.

Lisäksi toistaiseksi kerrotut työllisyystoimet näyttävät olevan hyvin vähäisiä. Työllisyyttä pienentäviä toimia ovat mm. valtavat eläkekorotukset sekä perhevapaamallissa isien korvausasteen kasvattaminen. Olenko ainut, jolle tulee sellainen tunne, ettei hallitus oikein halua keskustella työllisyysasteen nostamiseen tarvittavista toimenpiteistä, mutta mielellään kertoo, kuinka työllisyyden kasvusta saatavat rahat käyttää ja keitä se hyödyttää? Tämä ei sinänsä ole ominaista vain Suomen uudelle hallitukselle, vaan taitaa olla pitkälti maailmanlaajuinen ilmiö. Politiikan varjopuolia joka tapauksessa.

Puolet työllisyystoimista (ja vähän muutakin) ulkoistettiin työmarkkinajärjestöille. Jos kaikki sujuu hyvin, niin toimintatapa on ”vain” demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta pulmallinen. Mutta tosielämä harvoin on suoraviivaista. On epävarmuuden peitossa pääsevätkö partit sopimukseen. Ja jos pääsevät, niin toimenpiteet eivät todennäköisesti ainakaan vähennä partien valtaa. Tämä on Rinteen hallituksen valinta ja myönteistä on, että asian suhteen ollaan ainakin jokseenkin avoimia.

Kiinnostavaa olisi tietää, mitä keinoja Rinteellä on motivoida partit sopimukseen? Edellisellä hallituksella oli uhka tehdä Hakaniemelle epämieluisia lainsäädäntötoimia. Rinteestä en vielä osaa sanoa, mutta todella toivon, että asiaa on mietitty ja varasuunnitelma on olemassa.

Lopuksi, hallitusohjelmassa on seuraava kirjaus (s. 158): ”Tehdään jatkoselvitys siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaikille työssäoloehdon täyttäneille.” Kirjaus antaa siis toivoa, että viimein ihmisten epäreilu jakaminen perus- ja ansiopäivärahaan poistusi. Selvittelin muuten asiaa viime vuonna – suosittelen lukemaan ainakin tiivistelmän.

Edellinen sitaatti on yllättävä kirjaus hallitukselta. Toisaalta kaikki muut puolueet Demareita lukuun ottamatta enemmän tai vähemmän ennen vaaleja kannattivat ansiopäivärahan laajentamista kaikille yhdenvertaiseksi. Kyseessä on toki kirjaus, joka ei tarkoita vielä mitään – selvitetään -leima on vain yksi tapa haudata asia, jos niin halutaan.

Hallitusohjelma antaa optimistille mahdollisuuden uskoa suotuisaan työllisyyskehitykseen. Pessimisti voi perustellusti kysyä, että mikä oikeastaan muuttuu – ei ainakaan työllisyys. Loppuvuosi tulee olemaan mielenkiintoinen.

 

Mauri Kotamäki

Mauri Kotamäki

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti, VTT

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt