Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus ovat aloittaneet tänään perjantaina hallitusneuvottelut. Hallitusneuvotteluiden vetäjä Juha Sipilä (kesk.) kertoi, että puolueet ovat sopineet yhteisestä tilannekuvasta.

– Lähdemme niin kuin kysymyksissä tunnusteluvaiheessa esitettiin, että hyväksyttekö VM:n ennusteen, mikä tuli maaliskuussa, sen tilannekuvan hallitusohjelman pohjaksi ja kaikki olemme sen hyväksyneet. Siltä pohjalta lähdemme tekemään hallitusohjelmaa, Sipilä kertoi hallitusneuvotteluiden ensimmäisen päivän tiedotustilaisuudessa.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain noin prosentin vuodessa.

Valtiontaloutta on ministeriön arvion mukaan sopeutettava neljällä miljardilla ja kuntataloutta kahdella miljardilla vuoteen 2019 mennessä, jotta julkinen velka suhteessa bkt:hen saadaan käännettyä laskuun. Kestävyysvajeen osuus on vielä neljä miljardia näiden päälle. Kestävyysvajeen poistaminen edellyttää nopeasti vaikuttavien sopeutustoimien lisäksi rakenteellisia uudistuksia.

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kertoi, että kun edellisellä hallituskaudella kesti noin neljä vuotta saada aikaan yhteinen tilannekuva, niin tällä kolmikolla se sujui tunnissa ja 14 minuutissa.

– Tämän tilannekuvan pohjana ovat valtiovarainministeriön luvut, Stubb sanoi.

Sopeutusaikataulua voidaan muuttaa

Perussuomalaisten Timo Soini sanoi, että sopeutuslukujen lisäksi on sovittu, että sopeutus ei voi perustua kokonaisveroasteen nostamiseen.

– Tämä on erittäin hyvä, että me tiedämme, mitä siellä keinovalikoimassa on ja mitä siellä ei ole, Soini totesi.

Sipilä vahvisti, että kokonaisveroasteen nosto ei ole työkalupakissa. Mahdollisimman suuri osa sopeutustoimista pyritään tekemään rakenteellisin uudistuksin. Toimet kohdistuvat erityisesti rakenteelliseen työttömyyteen.

– Kuusi miljardia on siellä pohjana. Ajoitusta, aikataulua voidaan muuttaa, mutta emme lähde muuttamaan tätä lukua.

STT:n tietojen mukaan keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus olisivat jo sopineet, että tämän vaalikauden aikana valtiontaloutta sopeutetaan vain kolmella miljardilla eurolla.

Valtiovarainministeriön arvioima sopeutustarve perustui siihen, että kuuden miljardin euron sopeutus julkiseen talouteen tehdään neljässä vuodessa eli tämän vaalikauden aikana. Suunnitelmassa vuosille 2016 ja 2017 on ajoitettu kummallekin vuodelle kahden miljardin euron sopeutukset valtiontalouteen. Kuntataloutta sopeutettaisiin puolella miljardilla joka vuosi neljän vuoden ajan.

Sipilä kertoi, että tilannekuva on tarkentunut suhteessa Eurooppaan.

– Meidän suuri huoli on se, että kun Euroopassa on orastava talouskasvu, niin miten me pääsisimme mukaan tuohon kyytiin, Sipilä kertoi.