Indonesian sotilaspoliisi on ottanut haltuunsa saarivaltion itäisimmän maakunnan Länsi-Papuan itsenäisyysliikkeen (KNPB) kaikki kolme toimistoa. Yksi toimistoista poltettiin. Haltuunottojen yhteydessä tehtiin myös useita pidätyksiä ja ainakin kolmea itsenäisyysaktiivia tullaan syyttämään maanpetoksesta.
Indonesian paikallinen poliisipäällikkö Agung Marlianto vahvisti, että toimiston ottivat haltuunsa 80 turvallisuusjoukkojen jäsentä, jotka takavarikoivat myös kaikki seinillä olleet tunnukset ja julisteet. Poliisin mukaan rakennus kuului paikallishallinnolle ja toimii tästä alkaen poliisiasemana.
Itsenäisyysliikkeen juristi Veronica Komanin mukaan poliittisen toiminnan vapaus on Indonesiassa taattu perustuslaissa. Siksi hänen mielestään toimistojen haltuun ottamiset ovat lainvastaisia. Poliisin mukaan kolme maanpetoksesta syytettyä itsenäisyysliikkeen jäsentä on lennätetty maakunnan pääkaupunki Jayapuraan, missä maanpetossyytteet esitetään.
Muut kahdeksan pidätettyä itsenäisyysaktiivia on painostettu allekirjoittamaan lausuma, jossa he lupaavat ”tulevansa aina olemaan indonesialaisia ja pidättyvänsä tulevista itsenäisyyskampanjoista”. Pidätettyjen joukossa on kansainvälistäkin mainetta saanut Yanto Awerkion. Hän vapautui viimeisestä kymmenen kuukauden aktivistituomiostaan viime huhtikuussa
Indonesian viranomaiset ovat joulukuusta alkaen voimistaneet itsenäisyysliikkeen valvontaa ja kontrollia. Tuolloin turvallisuusviranomaiset sanoivat itsenäisyysliikkeen sissien tappaneen 17 indonesialaista rakennustyöläistä Ndagun alueella. Tapahtuneen jälkeen maan alle vetäytyneet sissit taas sanoivat kaikkien tapettujen olleen heitä vastaan sotineita Indonesian sotilaita. Indonesian hallinto on pidättänyt myös noin 500 saarivaltion muissa maakunnissa länsipapulaisten oikeuksien puolesta mieltään osoittanutta ihmistä.
Länsi-Papua oli osa Hollannin siirtomaaimperiumia, josta Indonesia itsenäistyi valtioksi vuonna 1945. Vuoden 1962 New Yorkin sopimuksen mukaan Länsi-Papualla piti toimittaa kansanäänestys siitä, tahtoiko maakunta kuulua Indonesiaan. Käytännössä Indonesian armeija pakotti noin tuhat kyläpäällikköä äänestämään liittymisen puolesta ja siitä asti länsipapualaiset ovat protestoineet kohtaloaan.
Kun Indonesian nykyinen presidentti Joko Widodo astui virkaansa vuonna 2014, hän lupasi lopettaa länsipapualaisten kärsimykset ja kehittää maakuntaa taloudellisesti.
Länsi-Papua on luonnonvaroiltaan Indonesian rikkainta aluetta, jossa on runsaasti sademetsiä ja maailman suurimpiin kuuluvat Freeport-yhtiön kulta- ja kuparikaivokset. Kansantuote henkeä kohti on kuitenkin Indonesian maakunnista alhaisin, koska tuotot valuvat pääkaupunki Jakartan ja rikkaiden omistajien taskuihin. Presidentti Widodon yrityksistä huolimatta ihmisoikeusloukkaukset maakunnassa ovat hänen kaudellaan lisääntyneet.
Länsi-Papuan väestöstä muodostavat jo lähes puolet pääosin Jaavan ylikansoitetulta saarelta tulleet siirtotyöläiset. Monet heistäkin ovat sitä mieltä, että asukkaiden itsensä valitsemien päättäjien pitäisi vähintäänkin saada enemmän oikeuksia päättää maakuntansa luonnonvarojen käytöstä.
Indonesian tiedeinstituutti (LIPI) on listannut neljä asiaa, joissa maakunnassa olisi päästävä eteenpäin, jotta riittävän turvattu ja rauhallinen elämä olisi mahdollista. Varallisuutta pitäisi jakaa tasaisemmin, alkuperäisen väestön syrjäyttäminen pitäisi lopettaa, valtion on luovuttava väkivallastaan paikallisia kohtaan ja kaikkien osapuolien olisi pyrittävä löytämään yhteisymmärrys alueen historiasta ja siitä johtuvien traumojen rauhanomaisesta käsittelystä.
