Messukeskuksen sisäänkäynti sulkemisen jälkeen Helsingissä 12. maaliskuuta. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

”Hallitus unohti koronatalkoissa tapahtuma-alan”

Alan yritykset ovat kokoomusedustajan mukaan jäämässä vaille kustannustukea ja toimeentuloa.

Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi vaatii kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta toimia koronakriisistä kärsivän tapahtuma-alan työpaikkojen ja toimintaedellytysten pelastamiseksi.

Hallitus kielsi maaliskuun 13. päivänä yleisötilaisuuksien järjestämisen ja koko tapahtuma-ala pysähtyi.

– Tapahtumat ovat merkittävä elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin moottori, joka ajettiin alas yhdessä päivässä. Koronakriisin pysäyttävyys tapahtuma-alalla on ollut totaalinen, Kilpi toteaa.

Tapahtumateollisuus ry:n tutkimuksen mukaan 92 prosenttia alan toimijoista on koronakevään aikana menettänyt 79 prosenttia liikevaihdostaan verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Kesä-elokuun aikana 89 prosenttia alan toimijoista arvioi liikevaihdon menetysten oleva 77 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Sesonkipainotteisilla toimijoilla on Kilven mukaan kyse jopa koko vuoden liikevaihdon menetyksestä, jos heidän liiketoimintansa keskittyy kesäkauden tapahtumajärjestämiseen. Normaalisti 24 000 – 37 000 tilapäistä työntekijää työllistävistä toimijoista 78 prosenttia ilmoitti tutkimuksessa, etteivät he työllistä tänä vuonna yhtään tilapäistä henkilökuntaa.

– Koronakriisin vuoksi tänä vuonna työllistämättä jää siis 19 000 – 29 000 henkilöä. Tapahtuma-alalla on paljon mikroyrityksiä, jotka ovat jäämässä sekä kustannustuen että kaiken muunkin järjellisen toimeentulon ulkopuolelle. Tämä on ehkä se suurin ja parhaillaan käynnissä oleva henkilökohtainen tragedia monelle alalla työskentelevälle, Kilpi toteaa.

Tapahtuma-alalle suunnatut koronatuet ovat hänen mukaansa olleet riittämättömät sekä väärin kohdennetut. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä kymmenen miljoonan euron tuki on aivan liian pieni tapahtuma-alalle, jonka arvo on yli kaksi miljardia euroa.

Yritysten yleinen kustannustuki ei myöskään Kilven mukaan auta merkittävästi tapahtuma-alan yrityksiä, koska tapahtuma-alojen kustannusrakenne ja kustannustuen kriteerit eivät kohtaa. Yleinen kustannustuki korvaa liikevaihdon menetyksiä huhti-toukokuun ajalta, ja siinä huomioidaan vain maalis-toukokuussa syntyneitä kiinteitä kuluja.

– Tapahtumajärjestämisessä kustannukset syntyvät pitkältä aikaväliltä, jopa yli vuoden mittaiselta aikajaksolta ennen tapahtumaa, kun tulot realisoituvat vasta aivan tapahtuman kynnyksellä tai jopa sen jälkeen, Kilpi sanoo.

Hän muistuttaa, että matkailu- ja ravintola-aloja on tuettu mittavasti valtion toimesta, mutta tapahtuma-aloille samanlaista tukea ei ole luvattu eikä ole luvassa, vaikka niiden rajoitukset ovat olleet kaikista voimakkaimmat ja pitkäkestoisimmat.

– Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi Savon sanomissa (9.8.), että ei lupaa tapahtumajärjestäjille uutta rahallista tukea, vaikka niiden toimintaa jouduttaisiin uudelleen rajoittamaan koronaepidemian mahdollisen huononemisen vuoksi. Tämä lausunto osoittaa, että hallitus ei ymmärrä tapahtuma-alan merkitystä Suomen kansantaloudelle, Kilpi huomauttaa.

Tapahtuma-alojen yritykset ovat hänen mukaansa kriittisessä tilassa ja vasta aloittamassa elpymistä koko kevään ja kesän kestäneistä rajoituksista.

Hän varoittaa, että uusilla rajoituksilla uhkailu sekä eri päättäjien ja viranomaisten julkisuudessa esittämät kommentit tapahtumien välttämisestä heikentävät tapahtumia järjestävien asiakkaiden ja tapahtumiin osallistuvien yleisöjen luottamusta ennestään ja vaikeuttavat näin merkittävästi alan elpymistä.

– Tapahtuma-alan yritykset ovat tehneet kaikkensa sen eteen, että tapahtumat pystytään toteuttamaan turvallisesti. Iso rooli turvallisen tapahtuman syntymisessä on myös yleisöillä, joiden tulee ymmärtää ja kantaa vastuunsa, Kilpi toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt