EU:n komissio antoi lokakuussa ehdotuksensa direktiiviksi riittävästä vähimmäispalkasta EU:ssa. Suomen hallitus tukee ehdotuksen tavoitetta torjua työssäkäyvien köyhyyttä muun muassa parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa sekä niiden edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin.
– Olemme hallitusohjelmassa linjanneet, että sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue ja että EU-yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. Komission aloite vastaa näihin molempiin, työministeri Tuula Haatainen (sd.) perustelee.
Komission ehdotuksen tavoitteena on varmistaa riittävä palkka ja kohtuullinen toimeentulo EU-työntekijöille. Jäsenvaltioilta ei edellytettäisi lakia vähimmäispalkasta, eikä vähimmäispalkan suuruutta määriteltäisi.
Ehdotuksella pyritään vahvistamaan työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa maissa, joissa vähimmäispalkat perustuvat lakiin.
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle torstaina U-kirjelmän komission ehdotuksesta ja valtioneuvoston kannasta siihen. Alustavan tarkastelun mukaan direktiivi ei näyttäisi aiheuttavan Suomessa merkittäviä lainsäädännön muutostarpeita. Asian käsittely EU-tasolla on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu asian käsittelyn etenemisen myötä.
Suomen lainsäädäntöön ei juuri muutoksia
Komission ehdottama direktiivi loisi puitteet vähimmäispalkan käsittelylle jäsenmaissa ja sen seurannalle EU:n tasolla.
Lakisääteistä vähimmäispalkkaa ei edellytettäisi Suomelta tai muilta mailta, joissa palkat määräytyvät työehtosopimuksin. Jäsenvaltioiden tulisi ehdotuksen mukaan edistää työehtosopimustoimintaa. Suomi korostaa tarvetta kunnioittaa työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa palkanmuodostuksessa.
Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioille tulisi velvollisuus tilastoida ja raportoida vähimmäispalkkojen kehityksestä.
– Osassa jäsenmaita lakisääteiset vähimmäispalkat ovat jääneet jälkeen ja työssäkäyvien köyhyys lisääntynyt. EU-tason seuranta tukisi omalta osaltaan tasapainoista palkkakehitystä ja tasoittaisi siten myös yritysten kilpailuedellytyksiä sisämarkkinoilla, Haatainen sanoo.
