Hallituksen mukaan sovituilla toimilla helpotetaan turvapaikanhakijoiden humanitaarista tilannetta Välimeren alueen EU-jäsenmaissa.
Päätöksen mukaan Suomeen vastaanotetaan ensisijaisesti ilman huoltajaa olevia alaikäisiä sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.
Turvapaikanhakijoita voidaan vastaanottaa yhteensä enintään 175 henkilöä Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä heidän tilanteensa on vakavin.
Turvapaikanhakijoiden siirtojen tarkemmasta ajoituksesta ja kohdennuksesta maittain päättää myöhemmin sisäministeriö Maahanmuuttoviraston kanssa. Vastaanotettavat henkilöt valitsee Maahanmuuttovirasto yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Siirrot toteutetaan porrastetusti. Ne jaksotetaan riittävän pitkälle aikavälille siten, että Maahanmuuttovirasto pystyy varmistamaan hakijoiden asianmukaisen vastaanoton ja heidän erityistarpeidensa huomioinnin. Henkilöiden varsinainen turvapaikkaprosessi käynnistyy heidän saavuttuaan Suomeen.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottovaiheen kustannukset kompensoidaan EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta. Euroopan komissiolta voidaan lisäksi hakea rahoitusta kustannuksiin AMIF-rahaston hätäapumekanismin kautta.
Muita kustannuksia aiheutuu esimerkiksi kotouttamisesta. Vuoden 2020 valtion talousarviossa on jo valmiiksi varauduttu siihen, että Suomessa jätetään kuluvana vuonna 4[nbsp]000 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Hakijoista 200:n on arvioitu olevan ilman huoltajaa olevaa alaikäisiä.
Viime vuonna Suomeen tuli noin 2500 turvapaikanhakijaa. Määrä on viime vuosina ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen saapui yli 32[nbsp]000 turvapaikanhakijaa. Ennen vuotta 2015 hakijamäärä oli suhteellisen vakiintunut 3[nbsp]000–4[nbsp]000 hakijaan vuosittain.
