Antti Rinteen (sd.) punavihreä hallitus on ottanut tämän kokoomuslaisen ajatuksen niin innokkaasti omakseen, että kiireisemmälle on jäänyt mielikuva kuin kyse olisi hallituksen ikiomasta keksinnöstä. Niin kuin nyt satunnaiselle päälehden toimittajalle, joka tällä viikolla puhui asiasta Suomen esityksenä.
Tämä, kuten muutkin parlamentille ja neuvostolle tehtävät esitykset on peräisin EU:n komissiosta. Sen voi päätellä muun muassa siitä, että komissiosta EU:n esitykset perussopimuksen mukaan tulevat.
Kettuilut sikseen. Viime vuoden toukokuussa EPP:hen lukeutuva komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja budjettikomissaari Günther Öttinger (EPP) antoivat esityksen monivuotisista rahoituskehyksistä vuosille 2021-27. ”Aiomme varmistaa moitteettoman varainhoidon kaikkien aikojen ensimmäisellä oikeusvaltiomekanismilla”, Juncker totesi tuolloin.
Esitykseen liittyi mekanismi, jolla EU:n talousarviota suojataan taloudellisilta riskeiltä, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviin yleisiin puutteisiin jäsenvaltioissa.
Näiden välineiden avulla unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet ovat. Lisäksi päätökset tehtäisiin esityksen mukaan käänteisellä määräenemmistöllä eli ne astuvat voimaan, mikäli jäsenmaiden enemmistö ei niitä vastusta!
Esitys eteni parlamenttiin, joka huhtikuun täysistunnossa hyväksyi Petri Sarvamaan (EPP/kok.) laatiman lainsäädäntömietinnön asiasta selkeällä enemmistöllä. Muun muassa EPP-ryhmä asettui omassa kokouksessaan selkeästi ja ilman äänestystä Sarvamaan mietinnön taakse. Ei ole mitään merkkejä siitä, että uusi parlamentti olisi asiassa toista mieltä.
Mutta ei Junckerkaan esitystään tyhjästä tempaissut. Taustalla oli keskustelu siitä, että EU:lla on käytössään väärät sanktiot sääntöjä rikkoville jäsenmailleen ja että niiden käyttö on käytännössä mahdotonta.
Perussopimuksen artikla 7.2:n käyttö, jolla katsotaan, että EU:n arvoja on loukattu vakavasti ja jatkuvasti ja jonka seurauksena jäsenmaalta voidaan evätä äänioikeus neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa, edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä (syytteessä olevaa maata lukuun ottamatta). Prosessi on käynnissä Unkaria ja Puolaa vastaan, mutta kukaan ei realistisesti odota, että se johtaisi mihinkään. Viime kädessä maat puolustavat toisiaan.
Moni kysyikin jo ennen komission esitystä, että eikö olisi parempi kysyä, miksi EU:n pitäisi rahoittaa maita, jotka eivät halua noudattaa sen sääntöjä. Yksi ensimmäisistä asiaa julkisesti pohtineista poliitikoista oli pääministeri Alexander Stubb (kok.) puhuessaan helmikuussa 2016 Helsingissä tilaisuudessa, jossa ministeri Ilkka Suomiselle (kok.) luovutettiin EPP-ryhmän Schuman-mitali.
Kesän 2018 puoluekokouksessa kokoomus otti tämän periaatteen myös puolueen linjaksi. Ilo nähdä, että se on myös hallituksen linja.
