Hallituksen mukaan lisäbudjetilla varaudutaan erityisesti koronavirustilanteesta aiheutuviin tarpeisiin.
Määrärahoja ehdotetaan muun muassa koronarokotteiden lisähankintoihin sekä Suomen kannalta välttämättömien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten varmistamiseen pandemiatilanteen jatkuessa.
Lisäyksiä ehdotetaan myös muun muassa kulttuurin ja taiteen toimijoiden sekä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Myös kuntavaalien terveysturvalliseen toteuttamiseen ehdotetaan määrärahalisäystä.
Rokotteiden hankintaan ehdotetaan 70 miljoonan euron lisäystä. Lisäys kohdentuu koronarokotteiden lisäerien hankintaan ja niistä aiheutuviin ennakkomaksuihin.
Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä valtion osuuteen työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä 61 miljoonan euron lisäystä. Lisämäärärahan tarve syntyy siitä, että työttömyysturvassa tällä hetkellä voimassa olevia määräaikaisia lakimuutoksia ehdotetaan jatkettavaksi kolmella kuukaudella eli kesäkuun 2021 loppuun saakka pandemiatilanteen jatkumisen takia.
Kustannuksia syntyy muun muassa työttömyysturvassa olevan tulojen suojaosan korotuksen jatkamisesta sekä yrittäjien oikeudesta saada työmarkkinatukea.
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ja sen toimeenpanoon ehdotetaan 23,2 miljoonaa euroa.
Lisämäärärahalla on tarkoitus turvata Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset koronaviruspandemian edelleen jatkuessa sekä varmistaa säännöllinen rahdin kuljetus ja matkustajaliikenne Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, Helsingin ja Viron sekä Vaasan ja Uumajan välillä.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan lisämäärärahaa yhteensä 15 miljoonaa euroa. Lisämäärärahalla on tarkoitus vähentää koronavirustilanteen vaikutuksia kulttuurin ja taiteen alan henkilöille ja toiminimille. Määräraha jaetaan apurahoina.
Lisäksi elokuvatuotantoyhtiölle ehdotetaan yhteensä viiden miljoonan euron lisämäärärahaa koronavirustilanteesta johtuvien taloudellisten menetysten vähentämiseen. Kokonaisuus rahoitetaan yritysten kustannustuen kokonaisuudesta uudelleenkohdentamalla.
Tuomioistuinten, oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan, ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan, Syyttäjälaitoksen sekä Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 17,6 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien menojen kattamiseen.
Kuntavaalien äänestyksen turvalliseen toteuttamiseen koronaviruspandemian vuoksi poikkeuksellisissa olosuhteissa ehdotetaan 1,3 miljoonan euron lisäystä.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmien momentin
myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 295 miljoonalla eurolla ja määrärahaa 130 miljoonalla eurolla. Lisäys aiheutuu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan ”Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020” vuosille 2021—2023 kohdistuvasta REACT-EU-rahoituksesta, joka on osa EU:n elpymisvälinettä.
Varsinaisten tulojen 415 miljoonan euron lisäys ja määrärahojen 394 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2021 ensimmäinen lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 21 miljoonalla eurolla.
Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan 11,7 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 137 miljardia euroa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
