X
SULJE MAINOS
Koronapassia voisi käyttää muun muassa yleisötapahtumissa. LEHTIKUVA/SILJA-RIIKKA SEPPÄLÄ

Mauri Kotamäki: Hallitus on taas myöhässä

Sillä ei ehkä kuitenkaan ole väliä, kirjoittaja toteaa.

Hallitus ”jatkaa” koronapassin valmistelua. En voi olla ajattelematta, että on vähän myöhäistä. Asiasta keskusteltiin jo kevään puolella. Passi olisi pitänyt tuolloin valmistella ”viittä vaille valmiiksi”. Esimerkiksi Tanskassa koronapassi on ollut käytössä useita kuukausia. Hyvän rokotustilanteen takia Tanska on jo asteittain luopumassa passista.

Toisaalta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Voi passista vielä jotain hyötyä olla nyt tai tulevaisuudessa.

Koronapassi on siis (usein elektroninen) dokumentti, jonka avulla ihminen voi todistaa 1) sairastaneensa koronan, 2) saaneensa kaksi rokotetta tai 3) omaavansa tuoreen negatiivisen testituloksen. Ajatus on, että tautitilanteen ollessa huono tai jyrkästi nousussa, vaadittaisiin koronapassia vähänkin suurempiin tapahtumiin osallistumiseen.

Koronapassia on kritisoitu, koska se yhden näkemyksen mukaan sorsii perusoikeuksia. Esimerkiksi professori Martin Scheinin suhtautuu passiin Iltalehden artikkelissa jokseenkin penseästi. Scheininin mukaan koronapassin esittäminen tulisi olla vapaaehtoista. Hiukan samoilla linjoilla on yliopistonlehtori Matti Muukkonen. Samaisessa IL:n artikkelissa esitetään myös vastakkaisia juridisia näkökulmia.

Taloustieteen kautta asiaa voi katsoa myös toisin: Lähtökohtaisesti ihmisen tulee antaa tehdä mitä hän mielii niin kauan, kun hän ei toiminnallaan vahingoita muita. Jos hänen toimintansa vaikuttaa muihin, aletaan puhua ulkoisvaikutuksista, jolloin syntyy peruste julkisen vallan interventiolle. Esimerkiksi saastuttaminen oli ja on toimintaa, jossa saastuttaja ei kanna toimiensa täyttä kustannusta ja siksi ilmasto kärsi enemmän kuin on sosiaalisesti optimaalista. Negatiivisten ulkoisvaikutusten tapauksessa toimintaa on syytä suitsia esimerkiksi verotuksen keinoin, jotta ulkoisvaikutus ”sisäistettäisiin”.

Miksi siis mahdollisesti koronapositiivinen henkilö tulisi päästää kontaktiin kymmenien tai satojen ihmisten kanssa? Julkisen vallan tehtävä olisi sisäistää tämä negatiivinen ulkoisvaikutus ja yksi työkalu voisi olla koronapassi. Ulkoisvaikutusten näkökulmasta tuntuu omituiselta, että koronapassin esittäminen tulisi olla vapaaehtoista. Tuhansien ihmisten massatapahtumassa yksi taudinkantaja saattaa altistaa useita kymmeniä ihmisiä taudille. Kyse on yleisestä turvallisuudesta ja mahdollisuudesta osallistua tapahtumiin ilman pelkoa tartunnasta. Asiat muuttuvat aina mutkikkaaksi, kun joudutaan punnitsemaan ja valitsemaan eri vapauksien välillä.

Tällä vauhdilla taitaa tosin rokotekattavuus jo yltää melko korkealle ennen kuin koronapassi saadaan toimintakuntoon. Mahtaako passista olla kovasti apua nyt jylläävän aallon selättämisessä? Hallituksen kannattaa passi silti valmistella ”pöytälaatikkoon” mahdollisimman hyvin. Emme todella tiedä, kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa; mihin tauti kehittyy ja minkälaisia ovat seuraavat korona-aallot. Koronapassi voi hyvinkin vielä tulla tarpeeseen.

Alkaa jo kuitenkin näyttää siltä, ettei yhteiskunta kestä enää moniakaan sulkutoimia tai rajoitusten tiukentamisia. Lisäksi tympääntyneisyyden aste nousee jatkuvasti – tämä luo tiettyä painetta poliittisille päättäjille. Riskiryhmät ovat myös pitkälti rokotettuja, joten rajoitusten hyöty on nykyisin vähäisempi, kun pandemian alkuaikoina.

Päätän ekonomisti Roger Wessmanin viisaisiin sanoihin Mustread-verkkojulkaisussa: ”Tarvitaan toimintastrategia, jota voidaan ylläpitää jatkuvasti.” Aamen.

Mauri Kotamäki

Mauri Kotamäki

Finnveran pääekonomisti, VTT

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt