Tämän vuoden maaliskuussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo yli 100 000. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Hallitus on 127000 työllisen päässä tavoitteestaan

Kehysriihessä hallitus yritti kohentaa työllisyysastetta, mutta fanfaareihin nähden laihoin tuloksin, toteaa pääekonomisti.

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan Sanna Marinin (sd.) hallitus on 127 000 työllisen päässä tavoitteestaan, jossa seurataan työllisyystavoitteen etenemistä. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan työllisyysasteen pitäisi olla selvästi korkeampi. Tämä ei valitettavasti kehysriihessä onnistunut.

Kotamäki kehottaa kiinnittämään huomiota Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa kahteen seikkaan: lomautettujen ja pitkäaikaistyöttömien määrään.

– Lomautettujen määrä nousi voimakkaasti vuosi sitten kolminkertaistuen noin 65 000 lomautettuun. Viimeinen vuosi on ollut vuoristorataa. Samaan aikaan työttömyysaste on ollut nousussa, mutta toki maltillisesti verrattuna pahiten koronasta kärsineisiin maihin. Toisaalta Suomen rakenteelliset ongelmat ovat monia muita maita suurempia, Kotamäki sanoo.

– Pitkäaikaistyöttömyys oli noin 60 000 henkilön tasolla ennen koronaa. Kriisin pitkittyessä työmarkkinat eivät vedä, työttömyys pitkittyy ja samaan aikaan uusia työttömiä tulee kortistoon. Tämän vuoden maaliskuussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo yli 100 000. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampi työmarkkinoille on palata, Kotamäki jatkaa.

Hänen mukaansa sekä väestön vanhenemisen että ilmastokriisiin vastaamisen takia Suomen työllisyysaste pitäisi olla selvästi korkeampi. Kehysriihessä hallitus yritti kohentaa työllisyysastetta, mutta fanfaareihin nähden laihoin tuloksin.

– Hallituksen keskeinen työllisyyden nostamisen takana oleva tavoite on julkisen talouden tasapainottaminen. Tämä liittyy siihen, että päättäjille on liian vaikeaa leikata menoja, mutta työllisyysasteen kautta tapahtuva tasapainotus on poliittisesti helpommin mahdollista. Valitettavasti kehysriihen tulokset jäivät odotuksiin nähden laihoiksi, kun odotetun 50 000 työllisen sijaan työllisyysasteen voi katsoa päätösperäisin toimenpitein nousevan reilulla 10 000 hengellä, Kotamäki sanoo.

Kotamäki on myös huolissaan hallituksen tavasta kunnioittaa instituutioita.

– Kehys rikottiin vain siksi, ettei haluttu tehdä päätöksiä menojen uudelleenkohdentamisesta. Samalla tavalla valtiovarainministeriön yhteiskunnallista roolia yritettiin murentaa, kun ässänä hihasta vedettiin muiden ministeriöiden työllisyysarviot. Sektoriministeriöissä on paras sektorikohtainen asiantuntemus, mutta itse laskelmat eivät olleet vaikutusarvioita, vaan skenaarioita ja potentiaalin haarukointia. Toimet olivat tälle hallitukselle sopivia ja kannustan hallitusta niitä viemään eteenpäin. Mutta päätösperäisiksi työllisiksi niitä on vaikea laskea. Lisäksi nettovaikutus julkiseen talouteenkin olisi lopulta vähäinen, Kotamäki summaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt