X
SULJE MAINOS
Henna Virkkunen toimi Verkkojen Eurooppa -ohjelmaa rakennettaessa Euroopan parlamentin pääneuvottelijana. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

”Hallitus heittää liikenteen investoinneissa hanskat tiskiin”

Europarlamentaarikon mukaan liikennesuunnitelmasta tuli kylmä suihku ydinverkon kehittämiselle.

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan hallituksen julkaisemasta valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmasta puuttuu kunnianhimoa.

Vaalikautta pidemmän suunnitelman laatimista hän pitää positiivisena, sillä se mahdollistaa tehokkaamman EU-rahoituksen hakemisen, kunhan hankkeisiin sitoudutaan kansallisesti.

– Suomen liikennepolitiikasta on Brysselistä katsottuna puuttunut pitkäjänteisyyttä, jonka kautta voisimme tehokkaammin vaikuttaa EU:n rahoitusohjelmien kriteereihin sekä saada paremmin rahoitusta Suomen liikennehankkeille. Tästä näkökulmasta 12-vuotinen suunnitelma on tervetullut. Sen sisältö on kuitenkin kylmä suihku Suomen ydinverkoille, Virkkunen sanoo.

Hallituksen Liikenne 12 -suunnitelmassa muun muassa viitataan mahdollisuuteen hakea EU-komissiolta poikkeusta liikenneverkon laatuvaatimuksista.

Virkkusen mukaan kyse olisi erityisesti valtatie 4:n kehittämisvaatimusten alentamisesta.

– Nelostie kuuluu Euroopan strategisiin liikenneyhteyksiin eli TEN-T ydinverkkoon. Se on myös Suomelle valtateistä merkittävin, eli maan tärkein rahtiliikenteen valtatie ja keskeinen vienti- ja tuontiliikenteen reitti. Tien kautta kulkee myös suuri määrä linja-autoliikennettä. Tällä hetkellä nelostie kuitenkin täyttää sille asetetut eurooppalaiset laatuvaatimukset vain 40 prosenttisesti. Koko välillä Jyväskylästä Tornioon on useita uudistustarpeita, Virkkunen sanoo.

Kriteerit tulisi EU-sääntöjen mukaan täyttää kokonaisuudessaan vuoteen 2030 mennessä.

– Tämä vaatii investointeja tien kehittämiseen, joista hallitus haluaa liikennesuunnitelman perusteella nyt luistaa. Tekniseltä kuulostava kirjaus poikkeuksen hakemisen mahdollisuudesta tarkoittaa käytännössä sitä, että liikenneverkkoon ei aiota investoida riittävästi, jotta EU-kriteerit täyttyisivät. Samaa kertoo myös hankkeisiin varatun kansallisen rahoituksen taso, Virkkunen toteaa.

Hänen mielestään on vaarallista, jos ”hallitus heittää liikenneinvestoinneissa hanskat tiskiin nyt heti uuden seitsenvuotisen EU-rahoituskauden alkaessa”.

Virkkunen arvioi, että uusi Verkkojen Eurooppa –rahoitusohjelma ei sulje pois mahdollisuutta saada EU-rahoitusta esimerkiksi valtatie 4:n kehittämiseen, vaikka hallitus liikennesuunnitelmassaan näin toteaa. Virkkunen toimi ohjelmaa rakennettaessa Euroopan parlamentin pääneuvottelijana.

– Sen sijaan, että haetaan keinoja luistaa liikenneväylien parannuksista, hallituksen pitäisi keskittää nyt kaikki tarmonsa näiden investointien vauhdittamiseen ja hakea niihin myös EU-rahoitusta. Nyt alkaneella rahoituskaudella eurooppalaisessa infrarahoituksessa painotetaan erityisesti liikenneverkkojen, puhtaan energian ja modernin digitalisaation entistä vahvempia synergioita. Näitä olisi myös nelostiellä löydettävissä, Virkkunen sanoo.

– Rahaa ei kuitenkaan saa, jos sitä ei hae, vaan suoraan omissa liikennesuunnitelmissaan EU-kriteereitä ei edes yritetä täyttää, Virkkunen toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt