Valtioneuvosto päätti tänään siirtää Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien ravintolat kiihtymisvaiheen sekä Keski-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien ravintolat perustason sääntelyn piiriin.
– Perustasollakin sääntely on kaukana normaalista, puhumattakaan kiihtymisvaiheesta. Yrittäjien ja työntekijöiden kannalta tilanne on epätodellinen, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.
Hän muistuttaa, että eduskunta ja erityisesti sen perustuslakivaliokunta ovat korostaneet, että valtioneuvoston tulee palauttaa normaaliajan sääntely viipymättä, kun tiukempi sääntely ei ole välttämätöntä ja oikeasuhtaista.
– Valtioneuvosto ei toimi näin. Yrittäjällä ei ole kuitenkaan todellisia oikeussuojakeinoja. Edes oikeuskansleri ei puutu tähän. Valtioneuvosto voi siten rauhassa jatkaa yrittäjien ja työntekijöiden perustuslaissa turvattujen oikeuksien polkemista, Lappi toteaa.
Perustasollakin ovat edelleen voimassa tiukat asiakaspaikkarajoitukset, ruokaravintoloihin voi ottaa enintään 75 prosenttia ja muihin ravintoloihin enintään 50 prosenttia enimmäisasiakasmäärästä.
– Ankarat asiakaspaikkarajoitukset ovat voimassa koko Suomessa, vaikka tautitilanne on parantunut radikaalisti ja rokotukset ovat edenneet hyvin. Rajoitukset ovat erittäin ongelmallisia etenkin pienille ravintoloille, joissa on muutama kymmenen asiakaspaikkaa. Ongelma korostuu, jos ravintolalla ei ole terassia, Lappi sanoo.
Anniskelu on lopetettava perustason maakunnissa jo kello 01 ja ravintola on suljettava kello 02. Kiihtymisvaiheen maakunnissa asiakaspaikkarajoitukset ovat samat kuin perustasolla, mutta anniskelu on lopetettava kello 22 ja ravintola suljettava kello 23.
– Yöravintolatoiminta on edelleen käytännössä mahdotonta esimerkiksi Uudellamaalla ja Hämeen maakunnissa, kun asiakkaat tulevat ravintolaan puolen yön aikoihin. Myös perustasolla anniskelun lopettaminen kello 01 ei mahdollista normaalia yöravintolatoimintaa. Kun yöravintolatoiminnassa tulos tehdään suurelta osin perjantaina ja lauantaina, myöhäistuntien leikkaaminen on kova isku alan yrityksille, Lappi sanoo.
Hallituksella on lain mukaan velvollisuus lieventää ja poistaa ravintolatoimintaa koskevia rajoituksia viipymättä, kun ne eivät ole välttämättömiä ja oikeasuhtaisia.
– Valtioneuvostolla ei ole minkäänlaista kiirettä poistaa rajoituksia. Se tarkoittaa sitä, että osa työntekijöistä odottaa edelleen työttömyyskortistossa kutsua töihin. Moni on odottanut jo yli vuoden. Valtioneuvoston jäsenet eivät näytä tuntevan sympatiaa sen enempää alan yrittäjiä kuin työntekijöitäkään kohtaan. Ainakin he ansaitsisivat selityksen sille, miksi rajoituksia ei pureta heti, kun niiden edellytykset eivät täyty, Lappi toteaa.
– Olisi hyvä, jos pääministeri Sanna Marin (sd.) tai perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perustelisivat julkisuudessa, miksi rajoitusten poistaminen on näin takkuista. Myös oikeuskanslerin olisi syytä selittää, millä perusteella hän katsoo nykyisten rajoitusten olevan perustuslain mukaisia, hän jatkaa.
