Verkkouutiset

Hallitus edistää hyvinvointitaloutta

Kirsi Varhilan mukaan hyvinvointitaloudessa ihmisen hyvinvointi nousee talouspolitiikan ytimeen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut hyvinvointitalouden ohjausryhmän nykyisen hallituskauden loppuun. Sen tehtävä on kehittää hyvinvointitaloutta päätöksenteon ja politiikkatoimien välineenä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Käytännössä ohjausryhmä vastaa Suomen oloihin soveltuvan toimintaohjelman laatimisesta. Toimintaohjelmaan kirjataan käytännön toimia, jotka toteuttamalla hyvinvointitaloudesta tulee osa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja prosesseja valtioneuvostossa. Ohjausryhmän puheenjohtaja on STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Poikkihallinnollisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että valtioneuvosto, paikallishallinto ja kansalaisyhteiskunta yhdessä rakentavat hyvinvointitaloutta.

– Tasapaino kestävän talouden ja hyvinvoinnin välillä on olennaista sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen varmistamiseksi. Tämä kytkee hyvinvointitalouden YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin ja niihin globaaleihin pyrkimyksiin, joilla kestävä kehitys saavutetaan, ministeriö kuvailee tiedotteessaan.

Hyvinvointitaloudella tarkoitetaan talouden ja hyvinvoinnin keskinäisen vuorovaikutuksen analysointia, mittaamista ja kehittämistä sekä näiden perusteella tehtäviä poliittisia päätöksiä. Hyvinvointitalouden perusajatuksena on, että talouspolitiikassa ihmisten hyvinvointi nostetaan keskiöön.

Ministeriön mukaan hyvinvointitaloudessa päätökset pitää tehdä sillä perusteella, mikä niiden hyvinvointivaikutus on.

– Kun ihmisten hyvinvointi on päämääränä, ohjaa se taloudellisen vaurastumisen ja vakauden kasvua ja päinvastoin: taloudellinen kasvu ja talouden vakauden tavoite mahdollistavat hyvinvoinnin kasvattamisen.

Bruttokansatuotteen rinnalle tarvitaan muita mittareita

Hyvinvointitalouden tavoitteena on STM:n mukaan luoda mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja talouskasvua samanaikaisesti.

– Hyvinvoinnin lisääntyessä talous kasvaa ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys paranee. Olennaista hyvinvointitalousajattelussa on, ettei bruttokansantuotteen kasvu ole itseisarvo- Kasvun on oltava taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, sekä sosiaalisesti kestävää ja eriarvoisuutta vähentävää.

Taustalla on ajastus siitä, ettei taloudellinen kasvu tuota hyvinvoinnin kasvua kaikille tasaisesti eikä bruttokansantuotteen kasvu ratkaise nykyisiä ongelmia. Siksi tarvitaan BKT:tä täydentäviä mittareita sekä mittareita, jotka kuvaavat hyvinvointia ja kestävää kehitystä ja jotka soveltuvat Suomen oloihin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)