Kirjoittajan mukaan korona lopetti kotimaisen urheilun maaliskuun puolivälissä. LEHTIKUVA / EIJA KONTIO

Sinuhe Wallinheimo: Hallituksessa on musta hevonen

Urheilutapahtumissa voi olla edessä erikoisia tilanteita.

Koronapandemia on niittänyt synkkää satoa yhteiskunnan eri aloilla. Yksi kovia kokenut ala on kotimainen urheilu, jonka koronavirus käytännössä lopetti jo maaliskuun puolivälissä.

Nyt kun pandemian leviäminen on saatu kuriin, kiitos vastuullisten suomalaisten, taudin estämiseksi tarvittuja tiukkoja rajoituksia on ollut mahdollista purkaa asteittain. Se merkitsee myös urheilun asteittaista paluuta. Esimerkiksi monet kotimaisen palloilun sarjoista ovat ilmoittaneet sarjojen alkavan lähiviikkojen aikana.

Vaikka kotimaisen pesäpallon tai jalkapallon tuleva comeback on monelle urheilun suurkuluttajalle hieno uutinen, monissa sarjoihin osallistuvissa seuroissa tunnelma on kaikkea muuta kuin hyvä. Seurojen ja lajiliittojen yhteydenotoista välittyy suuri huoli oman seuran tai lajin tulevaisuudesta.

Turhautumista ovat aiheuttaneet erityisesti valtiovallan epäselvät ohjeistukset koronaturvallisten urheilutapahtumien järjestämisestä 1.6.2020 jälkeen.

Yksi avainkysymys on yleisötilaisuuksien ylärajaksi määritelty 500 henkilöä 1.6. lähtien. Tässä urheilusta vastaava ministeri Hanna Kosonen (kesk.) on ollut hiiren hiljaa.

Monille seuroille suurimman mahdollisen katsojamäärän jääminen 500 katsojaan tai sen alle tarkoittaisi taloudellista katastrofia. Siksi monet ovat tiedustelleet mahdollisuutta poiketa tästä rajasta ylöspäin, jos se olisi muun muassa turvaetäisyyksien ja hygieniatoimien osalta mahdollista. Tämä koskee erityisesti monia pesä- ja jalkapallon käytössä olevia stadioneita, joissa uloskäyntireittejä on useita ja käytössä on useita erillisiä katsomoja.

Ihmetystä urheilutoimijoissa on herättänyt muun muassa se, että yhtä tiukkaa henkilörajoitusta ei ole näillä näkymin tulossa esimerkiksi ravintoloiden terasseille. Jos hallitus ja ministeri Kosonen eivät järkevöitä urheilutapahtumia koskevaa yleisörajoitusta ja mahdollista siihen tapauskohtaista, vaikka tarkkoihin turvaetäisyys- ja hygieniavaatimuksiin perustuvaa harkintaa, edessä voi olla erikoisia tilanteita.

Jalkapalloa voi olla seuraamassa 500 henkeä yli 10 000 katsojaa vetävällä stadionilla ja samaan aikaan Helsingin suurimmalla terassilla virvokkeita nauttii 1500 kesäsuomalaista. Vieläkin hankalammaksi tulkinta menee niissä tapauksissa, joissa stadionilla on terassi, johon mahtuu satoja ihmisiä. Kukaan ei tunnu tietävän, miten tässä tilanteessa toimitaan. Voisiko terassille myydä lippuja samaan aikaan kun katsomoon ei voi?

Hallituksen sisältä on ehkä nousemassa musta hevonen puolustamaan urheiluväkeä. Ministeri Thomas Blomqvist. Urheiluasiat eivät hallituksessa kuulu RKP:n Blomqvistille, mutta näyttää siltä, että hän on huippu-urheilusta paremmin kärryillä kuin jostain syystä käsiensä päällä istuva ministeri Kosonen. Blomqvist haluaa muuttaa ohjeistusta pikaisesti.

Vähintä, mitä tässä tilanteessa voi vaatia, on se, että ministeri selkeyttää urheilutapahtumien henkilörajausta koskevaa ohjeistusta. Urheiluseuroja ja suurta urheiluyleisöä ei saa jättää tällaisen kaaoksen keskelle.

Samalla hallituksen pitäisi jo nyt miettiä laajemminkin ohjeistuksiaan suurien urheilutapahtumien käynnistämisen suhteen, sillä sekin on väistämättä edessä. Yksi vaihtoehto suurten urheilutapahtumien järjestämiseksi koronan kannalta turvallisesti voisi olla tukeutuminen uuteen teknologiaan ja erityisesti kehitteillä olevaan koronajäljityssovellukseen.

Pohtimisen arvoinen idea voisi olla pääsyn urheilutapahtumiin rajoittaminen vain tällaisen sovelluksen käyttäjille. Paitsi, että se pitäisi jatkossakin isot urheilutapahtumat turvallisina, voisi se motivoida ihmisiä myös ottamaan tämän sovelluksen käyttöön laajassa mitassa. Se puolestaan auttaisi muuta yhteiskuntaa pysymään avoimena koronapandemian seuraavissa mahdollisissa aalloissa.

Pohtia voi myös turvaetäisyyksien määrittämistä, suojamaskien käyttöä, erillisiä katsomolohkoja riskiryhmille jne. Keinoja on monia, nyt pitäisi todella pohtia, miten urheilu- ja muut yleisötapahtumat saadaan turvallisesti avattua mahdollisimman laajalle ihmisjoukolle.

Tapahtumien ohella olen ollut kriittinen hallituksen toimiin koronakriisin myötä vaikeuksiin joutuneiden urheilijoiden auttamiseksi. Korona on vienyt pienillä tuloilla pärjäämään joutuvia urheilijoita köyhyysrajalle.

Solidaarisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostavan hallituksen vastaukset vaatimuksiin parantaa koronakriisistä kärsivien huippu-urheilijoiden tilannetta ovat yllättäneet. Sen sijaan, että hallitus olisi halunnut etsiä akuutteja ratkaisuja parhaimmillaan minimitoimeentuloon romahtaneiden urheilijoiden auttamiseksi, hallitus kehottaa urheilijoita odottamaan maaliskuussa aloittaneen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tuloksia.  Sen työn pitäisi valmistua vuonna 2027 alkavalla vaalikaudella. Huippu-urheilijan ura ei tuota työtä odota.

Urheilu on ollut suuri suomalaisten mielialojen nostattaja vuosikymmenet. Urheilu voi olla nostamassa Suomea korona- ja talouskurimuksesta myös tällä kertaa. Mutta siihen on annettava aito mahdollisuus.

Sinuhe Wallinheimo

Sinuhe Wallinheimo

Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt