Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

”Hallituksen työllisyystavoite näyttää karkaavan tavoittamattomiin”

Pääekonomistin mielestä Sanna Marinin hallitus keskittyy laskentatapojen kiertelyyn.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on huolissaan työttömien määrän kasvusta vuoden takaiseen verrattuna.

Tänään tiistaina julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 71,4 prosenttia vuoden 2020 syyskuussa. Työttömyysasteen trendi oli 8,4 prosenttia.

– Työttömyys on kasvanut selvästi vuoden takaisesta niin kyselytutkimuksella kuin rekisteripohjaisestikin mitattuna. Nyt pitää vain toivoa, että Suomi pysyisi kansainvälisessä markkinassa kiinnittyneenä ja elvytystoimet purisivat, jotta työttömyyden pienentyminen huippulukemista jatkuisi, Mauri Kotamäki sanoo tiedotteessa.

Kotamäen mukaan tässä vaiheessa näyttää siltä, että hallituksen asettama alkuperäinen työllisyystavoite karkaa tavoittamattomiin. Hallitusohjelmassa asetettu työllisyystavoite oli 60 000 työllistä lisää vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällöin työllisyysaste olisi ollut 75 prosenttia.

Koronakriisiin vedoten hallitus muutti työllisyystavoitettaan syksyn budjettiriihessä siirtämällä maalin vuosikymmenen loppuun ja asettamalla tavoitteeksi 80 000 työllisen lisäyksen.

– Koronakriisi ei tietenkään ole hallituksen vika eikä hallitusta voi siitä syyttää. Mutta päätösperäisten työllisyystoimien puutteesta voidaan kyllä keskustella kriittisesti, Kotamäki sanoo.

Kotamäki muistuttaa, että Suomen rakenteellisesti alijäämäinen julkinen sektori pitäisi ennen pitkää tasapainottaa. Hallitus on linjannut työllisyystoimien olevan keskeinen osa tätä tasapainotusta.

Räikein esimerkki aktiivimalli

Hallitus kokosi syyskuun budjettiriihessä työllisyyspaketin, joka koostuu olennaisesti muutamasta työllisyyteen vaikuttavasta toimenpiteestä.

– Merkittävimmät toimenpiteet ovat varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli. Yhteensä näiden työllisyysvaikutus on 12 000–13 600 lisätyöllistä. Kummankaan toimen julkistaloutta vahvistava vaikutus ei ole suuren suuri, Kotamäki toteaa.

Loput toimista ovat Kotamäen mukaan joko vaikutuksiltaan vähäisiä tai tulkinnaltaan kyseenalaisia.

– Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen ulkoistettiin toimeksiantona työmarkkinajärjestöille. Sen toteutumisesta ei siis ole takeita. Mielenkiintoista on myös, että työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan nosto on laskettu hallituksen ansioksi. Logiikka on vähän sama kuin edellinen hallitus olisi ottanut nimiinsä koko vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutukset. Tosiasiassa hallituksella ei ole leimasinta enempää tekemistä muutoksen kanssa, Kotamäki muistuttaa.

Kotamäen mukaan kolmas ihmetyksen aihe on se, että hallitus ei huomioi työllisyyttä heikentäviä toimenpiteitä työllisyystavoitetta arvioidessaan.

– Luonnollisesti olennaista pitäisi olla todellinen kokonaisvaikutus. Sitä paitsi näin hallitus on itsekin kirjannut hallitusohjelmaan, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan räikein esimerkki on aktiivimalli, jonka poistamisesta aiheutuvaa työllisyysvaikutusta ei hallituksen laskelmissa ole olemassa.

– Samoilla perusteilla arvioidun hallituksen aktiivimalli kakkosen eli pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin positiiviset työllisyysvaikutukset kyllä huomioidaan, Kotamäki ihmettelee.

Kotamäen mielestä hallitus ”keskittyy laskentatapojen kiertelyyn”, vaikka tarvittaisiin aitoja työllisyyspäätöksiä epävarmuuden hälventämiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi kriisin jälkeisenä aikana.

– Vähintä, mitä hallitukselta kaikkien on syytä odottaa, olisi reilu, läpinäkyvä ja kokonaisvaltainen vaikutusarviointi, Kotamäki linjaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt