Hallituksen työllisyystavoite on 83[nbsp]000 työllisen päässä, selviää Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, joka seuraa työllisyystavoitteen etenemistä.
– Työllisyys on kehittynyt parempaan suuntaan kesäkuussa. Taustalla vaikuttaa sekä koronarajoitusten helpottuminen, että normaali työllisyyden kausivaihtelu. Työllisyys on tyypillisesti ollut korkeimmillaan aina kesäkuussa. Tänään julkaistu luku on kuitenkin poikkeuksellisen hyvä, kun se on koronasta huolimatta vuotta 2018 ja 2019 suurempi, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Työikäisten työllisten määrä kasvoi 97[nbsp]000 työllisellä verrattuna edellisvuoteen. Työllisyysasteen trendi on ollut kasvussa heinäkuusta 2020 lähtien sen ollessa vuoden 2021 kesäkuussa 72,4 prosenttia.
Kotamäki on kuitenkin huolissaan pahentuneesta koronatilanteesta.
– Heinäkuun aikana tartuntatapaukset ovat taas lisääntyneet merkittävästi, joten nähtäväksi jää, jatkuuko myönteinen työllisyyskehityksen trendi vielä alkusyksystä. Tähän vaikuttaa suuresti se, miten hyvin tilanne saadaan haltuun ja rokotuskattavuus nousuun, hän sanoo.
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan työttömien määrä on noussut vähän verrattuna viime vuoteen. Työttömien määrä on kuitenkin merkittävästi suurempi, jos verrataan vuoden 2019 samaan ajankohtaan.
Kotamäen mukaan työn tarjonta on kasvanut, kun sekä työllisten että työttömien määrä on noussut ja näin ollen myös työttömyysaste on laskenut.
Erityisen huolissaan pääekonomisti on pitkäaikaistyöttömien suuresta määrästä.
– Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvamistaan, mikä on erityisen huolestuttavaa. Tyypillisesti mitä pidempään on työttömänä, sitä vaikeampaa työllistymisestä tulee. Pitkittyneessä työttömyydessä riski ammattitaidon rapistumiselle kasvaa. Olisi äärimmäisen tärkeää saada työmarkkinat nyt vetämään ja pitkäaikaistyöttömyys laskuun. Valitettavasti Suomen järjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että työttömyysjaksot venähtävät vähän turhan helposti yli vuoden mittaisiksi, toteaa Kotamäki.
Hän toivoo, että syksyn budjettiriihestä kuultaisiin merkittävistä työllisyystoimista.
– Erityisesti paikallisen sopimisen mahdollistaminen, osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen sekä korjaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan parantaisivat työllisyyttä useilla kymmenillä tuhansilla. Mitä pidempään työllisyystoimien toteuttamisessa kestää, sitä vaikeampaa siitä tulee, toteaa Kotamäki.
