Keskuskauppakamari esittää työllisyyspaketissaan toimenpiteitä, jotka toteuttamalla voidaan saavuttaa 100[nbsp]000 lisätyöllisen vaikutus.
– Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisellä, porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Työn verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Hänen mukaansa työllisyyteen liittyvät rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta koronakriisiä ei tule seuraamaan talouden kitulias, menetetty vuosikymmen.
– Velan ottaminen väliaikaisena toimenpiteenä yllättävän talouskriisin keskellä on ymmärrettävää. Puoliväliriihessä on katse kuitenkin suunnattava tulevaisuuteen ja siihen, kuinka julkinen talous saadaan uudelle kestävämmälle kurssille ja ihmisille työtä, Romakkaniemi sanoo.
Koronakriisin edelleen heikentämää julkista taloutta on Keskuskauppakamarin mukaan vahvistettava työllisyysastetta nostamalla.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan hallituksen työllisyyslaskelmat ovat pielessä.
– Hallituksen jo kertaalleen muutettu työllisyystavoite on, että hallitus tekee tällä hallituskaudella päätökset, joilla saavutetaan 80[nbsp]000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus laskee päättäneensä tähän mennessä reilusti yli 30[nbsp]000 lisätyölliseen johtavista toimista, mutta laskelmiemme mukaan todellinen luku on noin 10[nbsp]000 työllistä vähemmän, sanoo Kotamäki.
Keskuskauppakamarin mukaan omaan tavoitteeseensa päästäkseen hallituksen tulee tehdä päätöksiä, joiden vaikutus on vähintään 60[nbsp]000 lisätyöllistä. Julkisen talouden kestävyyden ja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tämä ei kuitenkaan riitä vaan korjaavalle kasvu-uralle pääsy vaatii merkittävästi mittavampia työllisyystoimia.
– Suomen työllisyysaste oli kaukana muista Pohjoismaista jo ennen koronakriisiä, emmekä oikeastaan olleet Pohjoismaisella tasolla millään muullakaan talouden mittarilla. Rakenteelliset uudistukset ovat antaneet odottaa itseään ja olemme jääneet jälkeen, Kotamäki sanoo.
Keskuskauppakamari vaatii hallitusta toimimaan puoliväliriihessä, sillä hyvinvoinnin rahoitus ja tulevaisuuden kasvu vaativat merkittävästi nykyistä enemmän työllisiä.
Keskuskauppakamarin työllisyyspaketin ratkaisut ovat:
1. Paikallisen sopimisen kokeilu, ellei pysyviin ratkaisuihin päästä: +15[nbsp]000 työllistä (pysyvä ratkaisu)
2. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen: +9[nbsp]000
3. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan eläkettä kartuttavan määrän poistaminen: +15[nbsp]000
4. Ansiotuloverotuksen alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä +10[nbsp]000
5. Eläkejärjestelmän osittainen uudistaminen +22[nbsp]000
6. Aikuiskoulutustuen muutokset, opintotuen tulorajojen muuttaminen ja tukikuukausien yhdenmukaistaminen tutkintojen keston kanssa +5[nbsp]000
7. Työllisyyttä parantava perhevapaauudistus +10[nbsp]000
8. Kotitalousvähennyksen laajentaminen ja
9. Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton merkittävä lisääminen: yhteensä vähintään +14[nbsp]000
