Verkkouutiset

Hallituksen toimet erityiseen tutkintaan

BLOGI

Arvostetun tutkintaelimen tulisi kirjoittajan mielestä käydä lävitse kaikki hallituksen koronatoimet perustuslain kannalta.
Kimmo Sasi
Kimmo Sasi
Varatuomari, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomea on perinteisesti pidetty vahvana oikeusvaltiona. Hallituksen monet päätökset ja kannanotot koronakriisin hallinnassa antavat kuitenkin aihetta huoleen ihmisoikeuksien kunnioittamisessa vallankäyttäjien toiminnassa. Jotta välinpitämättömyys perusoikeuksista ei lisääntyisi, on välttämätöntä, että hallituksen toimintaa valvova eduskunta kriisin päätyttyä selvittää hallituksen toiminnan perustuslain kannalta.

Hallitus puuttui perustuslain turvaamaan liikkumisen vapauteen poikkeamalla EU:n säännöksistä komission suosituksista poikkeavalla tavalla, sulkemalla Uudenmaan ja kieltämällä Suomen kansalaisten poistumisen maasta. Viimeksi mainitusta apulaisoikeusasiamies on 12.11.2020 antanut ratkaisunsa.

Rajavartiolaitoksen virkamiehet estivät keväällä Suomen kansalaisten poistumisen maasta vastoin perustuslain nimenomaista säännöstä. Valtioneuvoston viestinnässä kerrottiin, että Suomen kansalaisella on oikeus palata maahan. Maasta poistumisesta ministerit Maria Ohisalo ja Pekka Haavisto 17.3.2020 ohjeistivat suomalaisia toteamalla, että ulkomaille ”ei pidä matkustaa”. Tätä viestiä toistettiin. Ministeri Ohisalo muisti aina korostaa, että lisäksi turvapaikanhakijoilla on aina oikeus hakea turvapaikkaa.

Rajavartiolaitos selvitti noudattaneensa hallituksen politiikkaa, kun se vaati rajan ylitse haluavilta syytä poistumiseen maasta ja vertasi sitä sallittuihin syihin ja sen jälkeen antoi ymmärtää, että henkilöllä ei ollut oikeutta poistua maasta. Oikeusasiamies katsoi, että sisäministeriön ja rajavartiolaitoksen yhdessä laatima viestintä oli epäselvää ja siksi yksittäistä rajavartijaa ei voitu asettaa vastuuseen. Perusoikeuksista tarkoituksella annettu virheellinen viestintä korjattiin vasta, kun professori Martin Scheinin teki viranomaistoiminnasta kantelun.

Hallituksen perustuslakivaikeudet rajaliikenteen osalta ovat jatkuneet. Apulaisprofessori Pauli Rautiainen kirjoitti perustuslakiblogissa, että ”…hallituksen esitys laeiksi tartuntatautilain ja liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 137/2020 vp) on kenties epäonnistunein hallituksen esitys vuosikymmeniin. Sen kohdalla meni kaikki pieleen.”

Syy tähän arvioon on, että eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeV) antoi arvionsa esityksestä seuraavasti: ”Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotuksia ei voida käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä”.

Koskaan aiemmin PeV ei ole tyrmännyt totaalisesti koko hallituksen esitystä. Yleensä valiokunnan ponnessa todetaan ne ehdotuksen kohdat, jotka ovat perustuslain vastaisia. Ratkaisu oli siis historiallinen.

Varsinkin ministeri Krista Kiurun ja sosiaali- ja terveysministeriön suhtautuminen perusoikeuksiin on ollut ongelmallista. Kesällä ministeri Kiuru ilmoitti maahan tulevien matkustajien pakkokaranteeneista. Vain tartuntatautilääkäri voi määrätä henkilön pakkokaranteeniin yksilökohtaisilla perusteilla. Kiurun näkemys perusoikeuksista oli, että lentokentällä kuka tahansa voi jakaa pakkokaranteenimääräyksiä, jos lääkäri on jossakin lentoasemalla.

Sanna Marinin hallituksen toiminta on ollut vaivalloista tarpomista ihmisoikeusasioissa.

Ensin hallitus halusi valmiuslailla laajat toimivaltuudet käyttöön. Perustuslakivaliokunta (PeV) tyrmäsi sen, että perusteena poikkeusoloille olisi käytetty myös erityisen vakavaa taloudellista uhkaa.

Perusoikeuksien rajoitukset pitää perustaa huolelliseen valmisteluun. PeV joutui mm. Uudenmaan liikkumisrajoituksia 3.4.2020 käsitellessään moittimaan sitä, ettei perustelumuistioissa juurikaan käsitelty liikkumisrajoituksen aiheuttamia haittoja eikä liikkumisrajoitusten merkitystä niiden vaikutuspiirissä olevien osalta epidemian leviämiseen. Mökille menon kiellon vaikutuksia ei selvitetty.

PeV arvioi 2.4.2020 ravintolatoimille asetettuja rajoituksia. Valiokunta katsoi, että ministeriöiden on säännöllisesti arvioitava, ”onko ravitsemusliikkeet pidettävä kussakin maakunnassa edelleen suljettuna asiakkailta”. Tästä huolimatta pääministeri totesi hyvin yksioikoisesti, että ravintolarajoitukset asetetaan valtakunnallisina.

Näin ollen ei ollutkaan yllättävää, että PeV lausunnossaan 15.10.2020 käsitteli hallituksen esitystä ravintolarajoituksista hyvin kovakouraisesti. Valiokunta totesi, että aikanaan hallitus ei ollut yksityiskohtaisesti tarkastellut kunkin ehdotetun toimenpiteen välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta. Eikä sitä oltu tehty myöskään uudessa esityksessä. Valiokunta totesi, että voimassa ollut sääntely ei ollut perustuslain mukainen. PeV edellyttikin, että rajoitukset on tehtävä alueellisesti ja vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt vakavaa huomiota poikkeusolojen sääntelyn erityisiin ongelmiin. Valiokunta totesi, että päätöksiä jouduttiin tekemään epävarman ja puutteellisen sekä heikosti dokumentoidun tiedon pohjalta. PeV oli kiinnittänyt huomiota useaan otteeseen siihen, että asetusten esittelymuistioissa valtioneuvoston tulee eriytetymmin arvioida eri toimien vaihtoehtoisuutta. PeV:n mukaan on vaikuttanut jopa siltä, että valiokunnan käynnissä olevien poikkeusolojen aikana esittämiä huomioita tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta ei ole otettu huomioon

Suuri ongelma on koko ajan ollut annettujen suositusten, ohjeiden ja määräysten luonne. Perustuslaki edellyttää, että virkatoimet tehdään lainmukaisesti. Siksi kansalaisille annettavassa viestinnässä ei saa antaa väärää kuvaa viranomaisen lausuman luonteesta. Hallitus on suosituksistaan pyrkinyt koko ajan antamaan sellaisen käsityksen, kuin että ne olisivat kansalaisia sitovia, vaikka näin ei ole ollut.

Oma lukunsa oli kiista EU:n elvytysrahastoehdotuksesta. PeV esitti hyvin selkeitä näkemyksiä edellytyksistä rahaston hyväksymiselle. Suuri valiokunta ei ottanut näitä näkemyksiä perinteisestä tavasta poiketen asianmukaisesti huomioon. Valtiosääntöoikeudellisen järjestelmämme vastaisesti pääministeri ilmoitti, että häntä sitoo suuren valiokunnan kanta eivätkä PeV:n oikeudelliset argumentit.

On ymmärrettävää, että pandemiatilanteessa joudutaan tekemään nopeasti päätöksiä ja virheitä voi epätavanomaisissa olosuhteissa sattua. Toisaalta poikkeusolojen vahvat vallankäyttöoikeudet saattavat antaa poliittisille päätöksentekijöille liian vahvan tunteen omasta valta-asemasta.

Siksi onkin välttämätöntä, että päätöksentekijöiden vallankäyttö poikkeustilanteissa joutuu tiukan syynin alle. Siksi olisikin perusteltua, että eduskunta asettaisi erityisen arvostetuista poliitikoista ja juristeista koostuvan tutkintaelimen, joka kävisi lävitse kaikki hallituksen toimet perustuslain kannalta. Kokemuksista on nyt opittava, koska uusia pandemioita tulee.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)