EK:n pääekonomisti Penna Urrila muistuttaa, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen työllisyystoimia arvioitaessa on laskettava mukaan myös ne toimet, jotka heikentävän työllisyyttä.
Urrila kommentoi Twitterissä tästä löytyvää Helsingin Sanomien juttua. Siinä lasketaan, että nykyinen hallitus on jo päättänyt laskennallisesti samansuuruiseen työllisten lisäykseen johtavista toimista kuin Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikanaan.
HS:n laskelman mukaan Marinin hallituksen päätökset tuovat arviolta 31[nbsp]000-36[nbsp]000 lisätyöllistä. Sipilän kaudella uusia työllisiä saatiin hallituksen päätöksillä noin 30[nbsp]000-40[nbsp]000.
HS luonnehtii Marinin hallituksen jatkaneen käytännössä Sipilän oikeistohallituksen tiellä – vaikka nykyisistä hallituspuolueista etenkin pääministeripuolue SDP ja vasemmistoliitto kritisioivat aikanaan ankarasti Sipilän hallituksen politiikkaa työttömien ”kyykyttämisestä”.
Marinin hallituksen osalta mukaan jo laskettujen ratkaisujen osalta on huomioitava, ettei niistä kaikkia ole vielä pantu toimeen. Osa niistä on taas laskettu tuottavan työllisyysvaikutuksensa vasta vuosikymmenen loppuun mennessä, eikä siis tällä hallituskaudella.
Tavoite karkaa
Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaa jatkanut Sanna Marinin hallitus on sitonut julkisen talouden menonlisäykset työllisyystavoitteeseen. Se on 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen vuoden 2023 loppuun mennessä. Tavoite on Keskuskauppakamarin ylläpitämän laskurin mukaan tällä hetkellä karannut jo noin 101[nbsp]000 työllisen päähän.
Penna Urrila huomauttaa, että jo aiempien työllisyyttä vähentävien toimien lisäksi esimerkiksi hallituksen valmistelema perhevapaauudistus on menossa suuntaan, jossa sen työllisyysvaikutus on todennäköisesti selvästi negatiivinen.
– Yhteensä nämä syövät suuren osan hallituksen tekemien positiivisten toimien hyödyistä, Urrila laskee.
– Työllisyystoimet ovat tärkeitä jo sinänsä – työ luo hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä – mutta hallituksen tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen niiden avulla. Ongelmana on, että osa nyt päätetyistä toimista vie väärään suuntaan, heikentäen julkista taloutta, hän jatkaa.
Tällaisia toimia ovat hänen mukaansa muun muassa oppivelvollisuus- ja palkkatukiuudistukset ja varhaiskasvatusmaksujen alennus, vaikka niillä onkin myös myönteisiä vaikutuksia.
– Kun kaikki lasketaan, työllisyystavoite on siis kaukana ja julkisen talouden tavoite vielä kauempana, ekonomisti toteaa.
Hän muistuttaa talouspolitiikan arviointineuvoston hiljattaisesta raportista. Siinäkin nostettiin esiin hallituksen työllisyyttä vähentävät päätökset.
– Ajat ovat juuri nyt poikkeukselliset, mutta koronan jälkeen on palattava julk. talouden rakenneongelmiin. Velkaantuminen jatkuu, eikä meillä ole edes näkymää sen taittumisesta, Urrila toteaa.
Myös valmisteltava perhevapaauudistus on menossa suuntaan, jossa sen työllisyysvaikutus on todennäköisesti selvästi negatiivinen. Yhteensä nämä syövät suuren osan hallituksen tekemien positiivisten toimien hyödyistä. /2
— Penna Urrila (@peurrila) February 5, 2021
Tällaisia ovat mm. oppivelvollisuus- ja palkkatukiuudistukset ja varhaiskasvatusmaksujen alennus (jolla on toki myös myönteisiä vaikutuksia). Kun kaikki lasketaan, työllisyystavoite on siis kaukana ja julkisen talouden tavoite vielä kauempana. /4
— Penna Urrila (@peurrila) February 5, 2021
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti on tästä painavaa luettavaa. Ajat ovat juuri nyt poikkeukselliset, mutta koronan jälkeen on palattava julk. talouden rakenneongelmiin. Velkaantuminen jatkuu, eikä meillä ole edes näkymää sen taittumisesta. 5/5 https://t.co/lHlH0l84CQ
— Penna Urrila (@peurrila) February 5, 2021
Mutta ei vertailua voi fiksusti oikein muulla tapaa tehdä. Pitää kuitenkin muistaa, että hallitus on toiminut vasta osan kaudestaan. Ei Sipilänkään hallitus ollut tässä vaiheessa kauttaan saanut vielä esim. aktiivimalli eduskunnasta läpi.
— Teemu Muhonen (@MuhonenTeemu) February 5, 2021
