Rakennusalalla on tapahtunut suhdannemuutos. LEHTIKUVA/AKU HÄYRYNEN

Hallituksen tavoite karkaa – lisätyöllisiä tarvitaan jopa 80000

Ekonomistin mukaan työllisyyttä heikentävät muutokset vaikeuttavat hallituksen oman tavoitteen saavuttamista.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta näyttää ”kauniisti sanottuna erittäin haastavalta”.

– Riskinä on, että työllisyyskirissä sorrutaan toimiin, jotka ovat pitkän aikavälin työllisyyskasvun tai julkisen talouden kannalta jopa haitallisia, Kärkkäinen kirjoittaa blogissaan.

Työllisyysasteen trendi on ollut jo viime joulukuusta lähtien 72,4 prosenttia, eikä tilanne ole ennusteiden mukaan kohentumassa.

Hallituksen tavoitteen on arvioitu vaativan noin 60 000 lisätyöllistä vuoden 2023 loppuun mennessä. Olli Kärkkäisen mukaan taloustilanteen synkentyminen ja hallituksen omat toimet tarkoittavat, että 75 prosentin työllisyysaste edellyttäisi vieläkin suuremman määrän uusia työllisiä.

– Kun otetaan huomioon hallituksen esittämät työllisyyttä heikentävät toimet (muun muassa aktiivimallin purkaminen ja työttömyysturvan tasokorotus), saattaa todellisuudessa tarvittavien lisätyöllisten määrä olla lähellä 80 000 henkilöä. Ja tämä kaikki pitäisi saavuttaa neljän vuoden aikana, Kärkkäinen toteaa.

Julkisessa keskustelussa työllisyystoimiksi on ehdotettu muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, paikallisen sopimisen lisäämistä ja sosiaaliturvan uudistamista. Samoja reformeja on esitetty Suomessa jo vuosikymmeniä sitten.

– Nämä kaikki edellä luetellut toimet löytyivät kuitenkin jo yli 20 vuotta sitten julkaistusta keskustan työreformiehdotuksesta. Silti samoista toimista keskustellaan vielä tänäänkin. Uusien työryhmien sijaan nyt tarvittaisiin hallitusta, joka saisi aiempien työryhmien esittämät uudistukset toteutettua, Olli Kärkkäinen kirjoittaa.

Hän varoittaa keskittymästä työllisyysastetta väliaikaisesti nostavaan tempputyöllistämiseen. Esimerkiksi palkkatuen käytön lisääminen voi jopa heikentää julkistaloutta, vaikka se kasvattaisi työllisyyttä lyhyellä tähtäimellä.

– Kun hallituksen katse tuntuu olevan tällä hetkellä vuodessa 2023, on riskinä, että kiire lyhyen aikavälin työllisyystoimien toteuttamisessa vie tilan pitkän aikavälin työllisyystoimien valmistelulta, Kärkkäinen toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt