Valtioneuvoston kanslian teettämän tutkimuksen mukaan tällä hallituskaudella harjoitettu talouspolitiikka on yhtäältä ollut hieman tuloeroja kasvattavaa, mutta toisaalta työntekoon entistä enemmän kannustavaa. Lopputuloksena kerrotaan, että tuloerot kasvavat hallituksen toimien seurauksena enää hyvin lievästi tai eivät lainkaan. Gini-kertoimella mitattuna kyse on vain noin 0-0,2 prosenttiyksikön muutoksesta.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäisen ja THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan syyskuun lopussa valmistunut tutkimus Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018 löytyy kokonaisuudessaan tämän linkin takaa.
Tuloeroja kasvattaviksi toimiksi listataan sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset. Niidenkin vaikutukset ovat kuitenkin olleet verrattaen pieniä. Gini-kertoimella mitattuna päätösten tuloeroja kasvattava vaikutus on tutkimuksen mukaan noin 0,2-03 prosenttiyksikköä.
Sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan samanaikaisesti parantaneet työnteon taloudellisia kannustimia, ja siten niiden arvioidaan lisäävän työllisyyttä.
Täsmälliset tulokset riippuvat Kärkkäisen ja Tervolan mukaan muun muassa siitä kuinka herkästi ihmisten oletetaan reagoivan kannustimiin ja miten päätösperäiset toimenpiteet määritellään. Koska näitä koskevat valinnat eivät ole kiistattomia, esitetään tutkimuksessa tuloksia vaihtoehtoisista simulaatioista. Oletusjoustolla arvioituna hallituskauden päätösten työllisyyttä lisäävä vaikutus on 33[nbsp]000 – 42[nbsp]000 henkilötyövuotta. Positiivinen työllisyysvaikutus taas kompensoi tuloeroja lisääviä päätöksiä.
Pienten tuloerojen maa
Oppositio on arvostellut hallitusta toistuvasti tuloeroja kasvattavasta politiikasta. Selvityksen perusteella väitteelle ei kuitenkaan löydy juuri katetta.
Verkkouutiset kertoi tässä, kuinka esimerkiksi viime vuoden syksyllä uutisissakin ”tuloeroja kasvattavaksi” leimattu budjetti kasvatti tuloeroja todellisuudessa vain kahdessa alimmassa tulodesiilissä ja niissäkin vain tupakkaveron korotuksen verran. Tuolloin laskettiin, että tulot kasvavat hallituksen päätösten seuraksena siis 80 prosentilla suomalaisista.
Kärkkäisen ja Tervolan selvityksen perusteella hallituksen toimet ovat työllisyysvaikutukset huomioiden lisänneet suomalaisten tuloja kaikissa paitsi alimmassa tulodesiilissä. 90 prosentin tulot ovat siis kasvaneet. Alimmassakin desiilissä kyse on arviolta 0,4 prosentin laskusta tuloissa.
Kärkkäinen kommentoi tutkimusta torstaina Iltalehdelle.
– Kun työllisyysvaikutukset huomioidaan, näyttää tämän vaalikauden talouspolitiikka tuloerojen suhteen neutraalilta, hän sanoo.
Viime vaalikaudella talouspolitiikka oli Kärkkäisen mukaan vahvasti tuloeroja tasoittavaa, mutta samalla talouspolitiikan seurauksena työnteon kannustimet heikkenivät.
Tämän vaalikauden talouspolitiikan ”häviäjiä” ovat Olli Kärkkäisen mukaan eläkeläiset sekä sellaiset opiskelijat ja työttömät, joiden tulot ovat laskeneet ja jotka eivät ole työllistyneet.
Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi on tuloerojen osalta eräs maailman tasa-arvoisimpia maita. Esimerkiksi OECD:n tilastojen perusteella Suomessa ei pahemmin kärsitä eriarvoistumisesta. Suomi on OECD:n tuloero- ja köyhyysvertailussa kaikkein tasa-arvoisimpia maita. Vertailun perusteella Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten suhteellista köyhyttä.
OECD mittaa suhteellista köyhyyttä sillä, kuinka suuri osa väestöstä ansaitsee vähemmän kuin puolet kansallisesta mediaanitulosta. Vuonna 2015 tämä osuus Suomen väestöstä oli 6,3 prosenttia. Edellä ovat vain Tshekin tasavalta 5,9 prosentilla ja Tanska 5,5 prosentilla. Tuloeroja mittavan gini-kertoimen perusteella Suomessa on OECD-maiden seitsemänneksi pienimmät tuloerot. Suomessa on myös OECD:n neljänneksi korkein veroaste suhteessa bruttokansantuotteeseen ja Euroopan toiseksi suurin julkinen sektori.
