Hallituksen pakkokeinoille oli vaihtoehto: arvonlisäveron korotus

Hallitus harkitsi arvonlisäveron korotusta vaihtoehtona työehtosopimusten heikennyksille.

Hallitus päätti tällä viikolla alentaa yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua 1,72 prosenttiyksiköllä osana kilpailukykypakettia. Aluksi ajatuksena oli rahoittaa työnantajamaksun alennus arvonlisäveron korotuksilla.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus maksaa noin 850 miljoonaa euroa. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön korotus kaikkiin arvonlisäverokantoihin olisi valtiovarainministeriöstä saatujen tietojen mukaan tuottanut valtion kassaan noin 800 miljoonaa euroa vuoden 2016 tasossa.

Tämä olisi tarkoittanut sitä, että yleinen arvonlisävero olisi noussut 24 prosentista 25 prosenttiin. Elintarvikkeista sekä ravintola- ja ateriapalveluista maksettava arvonlisävero olisi noussut 14 prosentista 15 prosenttiin. Muun muassa lääkkeistä, kirjoista, majoituspalveluista ja tilatuista lehdistä maksettava arvonlisävero olisi noussut kymmenestä yhteentoista prosenttiin.

Vaihtoehtona olisi voinut olla myös alempien arvonlisäverokantojen reipas korottaminen. Esimerkiksi elintarvikkeista maksettavan arvonlisäverokannan korottaminen 14 prosentista 17 prosenttiin olisi tuottanut arviolta noin 500 miljoonaa euroa ja lääkkeistä maksettavan arvonlisäverokannan korottaminen 10 prosentista 14 prosenttiin noin 300 miljoonaa euroa, eli yhteensä noin 800 miljoonaa euroa.

Esimerkki on Verkkouutisten laskema. Laskelma perustuu valtiovarainministeriöstä saatuihin tuottoarvioihin, joissa ei ole huomioitu arvonlisäveromuutoksista aiheutuvia käyttäytymisvaikutuksia.

”Jumppasimme tätä kauan”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi hallituksen luopuneen arvonlisäveron korotuksista, koska arvonlisäveron maksajina olisivat myös eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat, jotka kantavat jo osuutensa hallituksen neljän miljardin euron säästöpaketissa.

– Sen takia jumppasimme tätä niin kauan, että arvonlisäveroa ei tarvitse korottaa osana tätä pakettia, Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessa, jossa hallitus julkisti kilpailukykytoimensa.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan nyt yksikkötyökustannuksia alentavilla toimilla. Niitä ovat loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi sekä ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi ja loput omavastuun alaisiksi. Lisäksi ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia leikataan 25 prosentilla. Myös vuosilomia lyhennetään 38 päivästä 30 päivään.

Näillä toimilla julkiselle sektorille syntyy 1,4 miljardin euron säästöt, joista 850 miljoonaa euroa käytetään työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuksen rahoittamiseen ja loput ovat säästöä julkiselle sektorille.

Hallitus aikoo toteuttaa yksikkötyökustannuksia alentavat toimet pakottavalla lainsäädännöllä, eli rajaamalla sitä, mitä työehdoista voidaan työehtosopimuksella sopia. Pakkokeinojen vuoksi palkansaajajärjestöt järjestävät ensi perjantaina suurmielenosoituksen.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt