Metsien suojelu on Suomen luonnon kohtalonkysymys, kirjoittavat pitkän linjan kokoomusvaikuttaja Pertti Salolainen ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kunttu Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
Erityisenä ongelmana kirjoittajat näkevät sen, että metsien suojelussa on puutteita alueellisessa kattavuudessa sekä eri luontotyyppien edustavuudessa. EU:n tavoitteiden mukaisesti kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät sekä vähintään kymmenen prosenttia jokaisen maakunnan metsäpinta-alasta tulisi suojella.
Eteläisessä Suomessa on suojeltu vain kolme prosenttia.
– Vanhat metsät ovat metsissä elävien uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö. Suuri joukko eliölajeja tarvitsee koskemattomia, vanhoja ja runsaslahopuustoisia metsiä laajoina pinta-aloina. Tällaisten metsien on myös muodostettava toisiinsa kytkeytynyt ekologisesti toimiva verkosto, Pertti Salolainen ja Panu Kunttu toteavat.
Heidän mukaansa riittämätön suojelutilanne ja ympäristölle kestämättömät tavat harjoittaa metsätaloutta ovat ajaneet metsäluonnon syvään ahdinkoon. Yli 800 metsien eläin-, kasvi- ja sienilajia sekä lähes 80 prosenttia metsien luontotyypeistä luokitellaan uhanalaisiksi.
– Ainutlaatuisia metsiä hävittävät niin pohjoisen Suomen yhteismetsät kuin valtion liikelaitos Metsähallituskin. Metsähallituksen metsätalouden poliittinen ohjaus on pahasti epäonnistunut, sillä juuri valtion tulisi kantaa erityisen suuri vastuu luontokadon hillinnässä, Salolainen ja Kunttu sanovat.
Vaarana on, että Suomen alkuperäisen luonnon elonkirjosta menetetään korvaamaton osa.
– Hallituksen on nyt otettava metsissä tapahtuvan luontokadon torjunta vakavasti ja toteutettava suojelutoimet määrätietoisesti osoittaen niille moninkertaisesti nykyistä suurempi rahoitus, kirjoittajat sanovat.
