X
SULJE MAINOS
Osa vaikuttavista tutkimusrahoituksen päätöksistä voitaisiin kirjoittajan mukaan tehdä hyvinkin nopeasti. LEHTIKUVA/LAURA UKKONEN

Henna Virkkunen: Hallituksen kannattaisi aloittaa ihan omista päätöksistä

Kirjoittajan mielestä Suomi pitää saada takaisin innovaatiokärkeen.

Kieltämättä olisi jopa vähän hilpeää, jos ei olisi vakava aihe. Viime viikolla Suomessa aloitti työnsä parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävä on miettiä miten Suomen T&K-investoinnit saataisiin nousuun. Hallitus päätti työryhmän asettamisesta kehysriihessä samalla kun se päätti tieteen leikkauksista. Aika irvokasta. Äkkiseltään tulisi mieleen, että jos hallitus ei tiedä miten T&K-investoinnit saataisiin nousuun, kannattaisi varmaan aloittaa ihan omista päätöksistä. Keinoja on jo lueteltuna eri strategioissa ja raporteissa pitkät listat. Vain toteutus on puuttunut. Ja jää tällä menolla edelleen puuttumaan.

Koko Euroopan tasolla tutkimus- ja kehittämisinvestointien taso on vakava huolenaihe. EU-maat ovat asettaneet tavoitteeksi satsata vähintään kolme prosenttia BKT:stä TKI- investointeihin, mutta tähän on yltänyt vain muutama jäsenmaa. Ei nykyään edes Suomi! Kokoomus päätti viime hallituskaudella tähdätä takaisin neljän prosentin tasoon vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttäisi noin 600 miljoonan euron lisäystä nykytasoon. Tästä valtion rahoitettavaa olisi 200 miljoonaa jos rahoitussuhde yksityissektorin kanssa säilyisi nykyisellään. Varsin isosta potista on siis kyse. Näitä investointeja teollisuuden puolella uskalletaan ja halutaan tehdä Suomeen vain, jos hallitus itse näyttää suuntaa, ja meillä on laajasti yritysten kasvuun ja investointeihin kannustava ympäristö.

Isompia TKI-investointeja tarvitaan, jotta Suomen ja Euroopan teollisuus pysyy kilpailukykyisenä, ja pystymme tieteen avulla vastaamaan isoihin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja pandemioihin.

Riittävä tutkimusrahoitus on siinä tärkein peruskivi. Mutta se ei vielä riitä, vaan tarvitaan myös kykyä kasvaa, ottaa riskiä ja jalostaa uudet innovaatiot, tuotteet ja palvelut markkinoille.

Tässä Euroopalla riittää edelleen tekemistä. Kuluneella viikolla EU-komission julkaiseman innovaatiovertailun perusteella globaalilla tasolla niin Etelä-Korea, Japani, Yhdysvallat kuin Australia ja Kanadakin ovat suorituskyvyssään meitä edellä. Positiivisiakin uutisia tuoreista tilastoista kuitenkin löytyy: Koko EU-alue on parantanut innovaatiovertailussa suorituskykyään ja myös aiemmin varsin isot erot jäsenmaiden välillä ovat kaventumassa.

EU-maat on jaettu komission vuosittaisessa vertailussa pistemäärien perusteella neljään ryhmään, jotka on nimetty innovaatiojohtajiksi, vahvoiksi innovoijiksi, kohtalaisiksi innovoijiksi ja uusiksi innovoijiksi. Suomi kuuluu innovaatiojohtajiin. Nyt heikommin suoriutuvat maat parantavat kuitenkin suorituskykyään nopeammin kuin paremmin suoriutuvat maat, joten ryhmien välinen innovaatiokuilu on hiljalleen kuroutumassa umpeen.

Suomen kanssa innovaatioiden kärkimaihin Euroopassa kuuluvat Ruotsi, Tanska ja Belgia. Tilastoa johtavan Ruotsin vahvuuksiksi on nostettu erityisesti informaatioteknologian hyödyntäminen, inhimillinen pääoma ja vetovoimainen tutkimusympäristö. Tilastokakkosen Suomenkin suoritustaso on mittauksessa viime vuosina noussut. Tähän on vaikuttanut erityisesti pääomasijoitusten kasvu, sekä uudet innovatiiviset tuotteet ja parempi resurssitehokkuus.

Suomi pitää nostaa nyt takaisin maailman TKI-vertailujen kärkimaaksi. Ensimmäinen askel tässä ovat julkiset investoinnit tieteeseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kasvuhakuisten yritysten rahoitus, markkinoillepääsy ja osaava henkilöstö on varmistettava. Se edellyttää laadukasta koulutusta, osaamisen päivittämistä ja innovaatioihin kannustavaa sääntelyä. Osa vaikuttavista päätöksistä voitaisiin tehdä hyvinkin nopeasti. Kuten kansainvälisten työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen. Strategioita meillä on jo ministeriöiden hyllyissä aivan riittävästi. Nyt pitää vain tarttua toimeen.

Henna Virkkunen

Henna Virkkunen

Henna Virkkunen on europarlamentaarikko.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt