Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että turvallisuusuhkia luovat perinteisten uhkien lisäksi muun muassa kansainvälinen terrorismi, hallitsematon maahanmuutto, kauppasodat sekä kyber- ja informaatiohyökkäykset.
– Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että kokonaisturvallisuudesta lähtevä lähestymistapa ja erilaiset uhat on huomioitu hyvin tässä valiokunnan mietinnössä. Toisaalta selonteossa ja myös mietinnössä käsitellään tiettyjä osa-alueita aivan liian kevyesti. Näistä keskeisenä esimerkkinä on terrorismi. Samoin hybridiuhkiin vastaaminen jää melko yleiselle tasolle, totesi kansanedustaja Peter Östman pitämässään KD:n ryhmäpuheenvuorossa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa.
– Ilmastouhkiin sen sijaan keskitytään todella seikkaperäisesti. Hallituksen ideologiset painotukset näkyvät selonteossa, mikä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista turvallisuusnäkökulmasta,
Östmanin mukaan kansainvälisen yhteisön kyky toimia suurten kestämättömään kehitykseen ja kansainväliseen talouteen liittyvien haasteiden ratkojana on heikentynyt. Tätä voidaan pitää huolestuttavana suuntana Suomen kaltaisen maan näkökulmasta.
– Kansainvälisen yhteistyön heikkoudet näkyvät selkeästi Lähi-idän konfliktissa. YK, EU ja muut toimijat tuomitsevat nopeasti ja yksipuolisesti yhden maan toimet mutta ummistavat silmänsä vastapuolen rikoksista, Östman kritisoi.
Östmanin mukaan koronavuosi on osoittanut, että monen tasoisen kansainvälisen yhteistyön ohella on silti edelleen erittäin tärkeä huolehtia kansallisesta kyvystä vastata erilaisiin uhkiin.
– Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa erityisesti ruokaturvan vahvistamisen merkitystä. Ruoka ei kasva kaupan hyllyllä, vaan meidän on huoltovarmuudenkin kannalta turvattava kotimainen ruuantuotanto Suomessa myös tulevaisuudessa.
