Valtiovarainministeri Mika Lintilä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Hallitukselle ennustetaan 1,4 miljardin euron leikkauksia

IMF:n talousennuste povaa hallitukselle vaikeita valintoja.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n lausunto Suomen talouden tilasta ja rahoitussektorin vakaudesta ennustaa pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukselle vaikeita talousvalintoja.

– ERITYISKIINNOSTAVAA, mikä summa tulee olemaan ensi vuonna hallituksen neuvotteluissa. IMF:n mukaan tarvitaan 1,36 mrd lisäleikkaukset. Oletettavasti leikkausten lisäksi veronkorotukset myös agendalla, Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen huomauttaa Twitterissä.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden tasapainon vuonna 2023. IMF:n mukaan terve julkinen talous on välttämätön edellytys, jotta Suomen hyvinvointimallia voidaan ylläpitää. IMF:n lausunnossa todetaan kuitenkin, että talouden saaminen tasapainoon hallituksen esittämillä keinoilla ”vaikuttaa epätodennäköiseltä”. IMF laskee , että Suomi joutuu ottamaan tällä menolla velkaa prosentin bkt:sta vuonna 2023.

Hallitus aikoo kattaa budjettitavoitteitaan lisäämällä työllisyyttä 60 000 hengellä. Ensi vuoden elokuussa uusista työllisistä olisi määrä olla kasassa puolet, jotta nykyisellä menokehyksellä voitaisiin jatkaa.

IMF pitää todennäköisenä, että hallitus joutuu kuitenkin tekemään korjaavia toimenpiteitä saavuttakseen puolivälitavoitteensa. Tämän lasketaan merkitsevän sitä, että säästöjä olisi tehtävä noin 0,5 prosentin bkt:sta edestä, eli 1,36 miljardilla eurolla. Kaikkien keinojen olisi IMF:n mukaan oltava tässä tilanteessa pöydällä.

Tutkija Antti Ronkainen povaa tilanteen johtavan eräänlaisiin ”uusiin hallitusneuvotteluihin”, kun esityslistalla ovat oletettavasti leikkausten sijaan myös veronkorotukset.

EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen huomauttaa Twitterissä Ronkaiselle, että keskusta vaati hallitusneuvotteluissa kynnyskysymyksinään sekä julkisen talouden tasapainottamista että sitä, ettei yrittäjien ja yritysten verotusta saa kiristää eikä teollisuuden toimintaedellytyksiä heikentää.

– Ykkönen on helpompi, jos/kun maailmantalous muuttuu, mutta onko keskusta valmis kaatamaan hallituksen, kun sdp, vihreät ja vasliitto tulee vaatimaan osinkoverotuksen uudistuksia tms leikkausten vastapainoksi?, Antti Ronkainen kysyy.

Varautumisesta tavoitteiden vesittymiseen on jo nähty merkkejä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson väläytti viikonloppuna MTV:lle, että verotusta on tarkasteltava, jos 30 000 uutta työpaikkaa ei ole syntynyt ensi vuoden elokuuhun mennessä. Andersson nosti esiin listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen siitä huolimatta, että hallitusneuvotteluissa on sovittu, ettei asiaan puututa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt