– Suomen kielipoliittinen tilanne on ainutlaatuinen koko maailmassa, mukaan lukien diktatuurit ja kehitysmaat. Suomea puhuu äidinkielenään lähes 90 prosenttia maamme väestöstä, ruotsia 5,4 prosenttia, Jussi Halla-aho kirjoittaa blogissaan.
Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi saavutti tarvittavan 50 000 allekirjoittajan rajan viime sunnuntaina ja tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Halla-ahon mielestä on itsestään selvää, että pakkoruotsi pitää poistaa kouluista.
– Ainoa yhteiskunta, jossa vertailukelpoisen vähemmistön kieltä on pakko-opetettu vertailukelpoiselle enemmistölle, oli vanha Etelä-Afrikka, jossa valtava musta enemmistö joutui opiskelemaan afrikaansia.
Hänen mielestään kielivähemmistöjä on kaikkialla, mutta suomalaisen kaltaista kielipolitiikkaa ei ole missään muualla kuin Suomessa.
– Jos pakkoruotsin kaltainen ilmiö on sivistysvaltion edellytys, Suomi on maailman ainoa sivistysvaltio. Siis nyt, kun afrikaans ei enää ole pakollinen oppiaine kaikille eteläafrikkalaisille.
Pakkoruotsia on perusteltu muun muassa sen ”yleissivistävyydellä”, ”yhteisellä pohjoismaisella perinnöllä”, ja sillä, että se helpottaa muiden germaanisten kielten opiskelua.
– Nämä perustelut ovat kovin onttoja. Jos ruotsin osaaminen kuuluu suomalaisen yleissivistykseen, miksei se kuulu muiden yleissivistykseen? Miksi ”yhteinen perintö” asettaa tällaisia vaatimuksia vain suomalaisille ja vain koskien ruotsin kieltä?
– Miksi pitäisi opiskella ruotsia oppiakseen sen jälkeen helpommin saksaa, kun ruotsin opiskeluun käytetyn ajan voisi käyttää suoraan saksan opiskeluun?
