Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustava Hyvinvointiala Hali on huolissaan epäselvyyksistä ja väärinkäsityksistä, joita liittyy hallituksen sote-esitykseen ja erityisesti julkisten järjestäjien mahdollisuuksiin hyödyntää yrityksiä ja järjestöjä tulevaisuudessa.
Sote-esitys on parhaillaan eduskunnassa valiokuntien käsiteltävänä. Hyvinvointiala Hali on lähettänyt kaikille kansanedustajille kirjeen, jossa käydään läpi lakiesityksen ongelmallisimmat kohdat ja yleisimpiä epäselvyyksiä. Kirjeen on allekirjoittanut Halin toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Verkkouutisten saamassa, kansanedustajille suunnatussa kirjeessä todetaan, että yksi tavallisimmista väärinymmärryksistä on, että: ”Tulevat hyvinvointialueet voivat käyttää ostopalveluja suunnilleen samalla tavalla kuin kunnat nykyään.”
Halin mukaan lakiesityksen tekstit kertovat aivan muuta. Halin mukaan esitys kaventaa rajusti hyvinvointialueiden mahdollisuuksia käyttää yrityksiä ja järjestöjä hoidon ja hoivan tuottamisessa. Kaikenlaisten kokonaisuuksien ja osakokonaisuuksien, kuten silmäpalvelut tai lastensuojelupalvelu, ostaminen olisi kiellettyä samoin kuin se, että jotakin palvelua hankittaisiin ”paljon”.
Halin mukaan terveydenhuollon ostoja hankaloitetaan ja alihankintoja rajoitetaan merkittävästi lakiesityksellä. Jos ostamista rajoitetaan tällaisella tavalla, palvelujen turvaaminen vaikeutuu ja julkisen tahon on selvästi aiempaa vaikeampaa hyödyntää yritysten ja järjestöjen laajaa kehittämistyötä esimerkiksi digitalisaatiossa, Hali toteaa.
Esitys heikentää palveluiden saatavuutta
Halin mukaan sekään ei pidä paikkaansa, että ”perustuslaki edellyttää järjestäjän (tulevien hyvinvointialueiden) tuottavan osan palveluista itse”.
Perustuslaki edellyttää julkisen vallan turvaavan palvelujen saatavuuden, Hali toteaa. Tähän asti kunnilla on ollut vapaus itse päättää, tuottavatko ne palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden kanssa vai hankkivatko ne palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.
Jos nyt vaaditaan järjestäjää tuottamaan itse osa palveluista, sillä heikennetään Halin mukaan palveluiden saattavuutta.
Hali kumoaa myös väitteen, jonka mukaan ”hyvinvointialue voi joutua pulaan, jos yksityinen yritys, jolta palvelukokonaisuus on ostettu, menee konkurssiin”.
Hali toteaa, että jos yritys, jolta palveluja ostetaan, menisi konkurssiin, julkinen järjestäjä ottaisi palvelutuotannon takaisin omaksi toiminnakseen tai antaisi sen toisen yksityisen toimijan hoidettavaksi.
Hali muistuttaa, että tällaisiin tilanteisiin on jo varauduttu sopimuksissa. Konkursseja ja häiriötilanteita on ollut, eivätkä palvelut ole vaarantuneet. Sopimuksin on varmistettu, että henkilöstö, tilat ja laitteet siirtyvät kunnan omaksi toiminnaksi ilman asiakkaille aiheutuvaa häiriötä.
Järjestäjät eivät vahvistu, valta ja työkalut vähenevät
Sote-esitystä on perusteltu myös sillä, että palveluiden ”järjestäjät vahvistuvat”.
Halin mukaan sote-palvelujen järjestämisvastuun siirto kunnilta isommille alueille on järkevää, mutta siirto ei kuitenkaan yksin paranna palveluja. Järjestäjät eivät nykyiseen nähden vahvistu, vaan niillä olisi nykyistä vähemmän valtaa ja työkaluja huolehtia alueen asukkaiden palveluista.
Tuleville hyvinvointialueille siirrettäisiin perustuslain mukainen vastuu huolehtia palveluista, mutta niille ei annettaisi samanlaista valtaa päättää palveluista, kuin kunnilla tällä hetkellä on. Viime kädessä päätökset tekisivät aluehallintovirastot ja jopa sosiaali- ja terveysministeriö.
Hyvinvointialueilla olisi myös kuntia vähemmän työkaluja selvitä palvelujen järjestämisvastuustaan, kun iso osa ostopalvelumahdollisuuksista suljettaisiin pois käytöstä.
