Haglund Keski-Afrikan kriisinhallintaoperaatiosta: Ministeriöiden välillä näkökulmaeroja

Puolustusministeri Carl Haglundin mielestä Suomen mahdolliseen osallistumiseen EU:n kriisinhallintajoukkoon Keski-Afrikan tasavallassa ei liity erimielisyyksiä ministeriöiden kesken.

Puolustusministeriö on kiinnittänyt huomiota operaation vaikeuksiin ja kustannuksiin. Ulkoministeriö on puolestaan korostanut näkyvän osallistumisen tarvetta. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eivät ole toistaiseksi päättäneet suomalaissotilaiden määrästä.

– Minun mielestäni ei voi ehkä puhua erimielisyyksistä, mutta sen sijaan (kyse on) hieman eri lähtökohdista. Ei ole kyse riitelystä vaan enemmänkin eri näkökohtien huomioimisesta, jonka jälkeen vedetään johtopäätöksiä, Carl Haglund (r.) sanoo Verkkouutisille.

EU:n on tarkoitus lähettää Keski-Afrikkaan huhtikuussa yli tuhannen kriisinhallintasotilaan pataljoona. Päätökset Suomen osallistumisen yksityiskohdista voidaan tehdä, kun EU on hyväksynyt Keski-Afrikan operaatiosuunnitelman.

– Meillä on hyvin käytännönläheinen lähtökohta puolustushallinnossa, ja se lähtee näistä käytännön tason vaikeuksista, joita tämän tyyppiseen operaatioon liittyy.

Haglundin mukaan vaikeudet liittyvät muun muassa turvallisuuteen, sadekauteen ja logistiikkaan. Materiaalin perille saaminen keskelle Afrikkaa, jossa ei ole rannikkoa, ei ole helppoa.

– Ulkoministeriön aivan ymmärrettävät lähtökohdat liittyvät tämän operaation tavoitteisiin. Ne eivät ole ristiriitaisia asioita (puolustusministeriön tavoitteiden kanssa), mutta tähän (ministeriöiden väliseen) keskusteluun pitää tuoda sekä näitä käytännön haasteita että poliittisia päämääriä, joihin koko operaation olemassaolon perustelut liittyvät.

Haglund korostaa, että EU:n kriisinhallintaoperaation toteuttaminen on tärkeää ja tavoitteena on varmistaa, että Keski-Afrikan tasavallan tilanne ei riistäydy käsistä.

– Mitä tulee tämän operaation tarpeellisuuteen ja tärkeyteen, niin siitä ei ole minun ja ulkoministerin (Erkki Tuomioja (sd.)) välillä mitään näkemyseroja.

– Kyse on siitä, että meidän hallinnollamme on käytännönläheisempi lähestymistapa ja ulkoministeriö lähtee enemmän operaation tavoitteista. Tämä on aivan luonnollista eikä ole ensimmäinen kerta, kun tuodaan erilaisia näkemyksiä operaatioihin liittyen.

”Varauduttava vuoden pestiin”

Haglundin mukaan päätöksen valmistelu Suomen mahdollisesta osallistumisesta kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa etenee normaalin kaavan mukaan ministeriöiden kesken.

– Puolustusvoimat ja -ministeriö valmistelevat yhdessä ulkoministeriön kanssa näitä asioita. Olemme etsineet erilaisia ratkaisuja. Vielä on vähän auki, minkälainen EU:n operaatio kokonaisuudessaan on, mutta pyrimme löytämään sellaisen kokonaisuuden, johon Suomi voisi tarjota sopivan komponentin, joka vastaa meidän kykyjämme.

Haglund pitää EU:n operaatiota haasteellisena kokonaisuutena muun muassa aikatulusta aiheutuvien paineiden vuoksi. Lisäksi sadekausi alkaa keväällä ja kestää lokakuun loppuun asti.

– Tämä tarkoittaa sitä, että pitää varautua vähintään vuoden pestiin.

Ministeriöiden välisissä keskusteluissa on harkittu sekä pienempien että suurempien osastojen lähettämistä operaatioon.

– Yritämme myös samalla tarkastella, mitä ruotsalaiset ja muut Pohjoismaat suunnittelevat. Olemme keskustelleet myös virolaisten kanssa. Tässä on monta erilaista ulottuvuutta, jotka vaikuttavat siihen, minkälainen kokonaisuus Suomen kohdalla olisi sopiva kontribuutio.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt