Georgian sota muokkasi Venäjän valtiojohdon tulevaisuuden toimintatapoja, toteaa politiikan analyytikko Konstantin Kalachev.
– Ilman Etelä-Ossetian operaatiota Krimiä ei olisi voitu liittää Venäjään, Kalachev kertoo uutissivusto Euractiville.
Georgian ja Venäjän välisestä sodasta on kymmenen vuotta. Ennen varsinaisten sotatoimien alkua Venäjän tukemat kansainvälisesti tunnustamattomat osseettiseparatistit tulittivat georgialaisia kyliä ja asemia kranaateilla. 7. elokuuta 2008 Georgian armeija lähetettiin estämään iskut ja palauttamaan järjestys Etelä-Ossetiassa. Venäjä käynnisti oman hyökkäyksensä Georgiaan 8. päivä elokuuta.
Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan keväällä 2014 ja liitti sen laittomasti itseensä. Sen jälkeen yhteenotto laajeni maan itäosiin ja johti Itä-Ukrainan sotaan, jossa Venäjä tukee separatisteja.
Venäjä pyrki sekä Georgian että Ukrainan sodassa estämään naapuriensa lähentymisen puolustusliitto Naton kanssa. Venäjä on syyttänyt Neuvostoliiton romahduksen jälkeen puolustusliitto Natoa halusta laajentaa rajojaan varsinkin itään päin.
– Venäjä antoi entisille neuvostotasavalloille Etelä-Ossetiassa opetuksen. Venäjä näytti niille, että ne eivät voi omaksua uutta ja erilaista kehityssuuntaa, Kalachev toteaa.
– Moskovan täytyi tehdä selväksi, että sen toimintakeinot laajenevat eikä länsimaiden reagointi vaikuta sen toimintaan.
Venäjä ei liittänyt Georgian sodan jälkeen Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa itseensä, mutta tunnusti niiden itsenäisyyden.
Tämä osoittautui kuitenkin virhearvioksi. Edes Venäjän läheiset liittolaiset Valko-Venäjä ja Kazakstan eivät ole tunnustaneet kahden Georgian alueen itsenäisyyttä.
Moskovan talouskorkeakoulun tutkija Andrei Suzdaltsevin mukaan Moskova otti tästä opikseen eikä ole tunnustanut Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyttä.
Suzdaltsevin mukaan Venäjä tuli myös siihen johtopäätökseen, että se oli hävinnyt ”mediasodan” Georgiassa.
Sen jälkeen Venäjä on perustanut muun muassa RT-televisioyhtiön ja uutissivusto Sputnikin puolustamaan sen näkökantoja ja politiikkaa.
