Emmanuel Macronin La République en marche ! (LREM, Tasavalta liikkeelle!) -puolueen mahdollisuudet menestyä Ranskan kesäkuun parlamenttivaaleissa olivat pitkään mysteeri, koska puolueelta puuttui organisaatio ja ehdokkaat.
Nuorista ja uusista kasvoista koostuva ehdokaslista ja Macronin nimittämä uusi keskustaliberaali useamman puolueen hallitus näyttäisi kuitenkin vakuuttaneen äänestäjät.
Perjantaina Les Échos’ssa julkaistun Opinion Wayn ja Orpin mielipidemittauksen mukaan LREM olisi saamassa parlamenttiin 310–330 paikkaa, kun 577-paikkaisessa parlamentissa ehdoton enemmistö edellyttää vähintään 289 paikkaa.
Ehdoton enemmistö parlamentissa tarkoittaisi sitä, että Macron pystyisi viemään talousliberaalin uudistusagendansa läpi ilman neuvotteluita kompromisseista muiden puolueiden kanssa. Puolueella on 526 vaalipiirissä ehdokas yhdessä keskustalaisen MoDemin kanssa. Niissä vaalipiireissä, missä puolueella ei ole ehdokkaita, ehdolla on muista puolueista loikanneita, jotka kampanjoivat niin sanotun presidentillisen enemmistön puolesta. Presidentillisellä enemmistöllä tarkoitetaan niitä ehdokkaita ja puolueita, jotka kampanjoivat yhteisellä listalla valitun presidentin tueksi muodostettavan parlamenttienemmistön puolesta.
Macron perusti En Marche ! -liikkeensä vuosi sitten huhtikuussa. Liikkeen julkilausuttuja tavoitteita olivat alun perin konservatismin kaikkien muotojen hylkääminen, sitoutuminen uudistusmielisyyteen, sitoutuminen Euroopan unioniin, Ranskan talouden sopeuttaminen globalisaatioon ja sitoutuminen Ranskan politiikan tekemiseen moraalisemmaksi ja modernimmaksi.
Sosialistit ja nationalistit pienpuolueita
Pahiten uuden puolueen menestyksestä on kärsimässä viimeiset viisi vuotta hallinnut sosialistipuolue, joka on putoamassa pienpuolueeksi. Sille ennustetaan parlamenttiin 25–30 paikkaa. Viime vaaleissa sosialistipuolueen ja sen liittolaisten lista sai yhteensä 280 paikkaa. Yhtä paljon paikkoja kuin sosialisteille, 25–30, ennustetaan myös laitavasemmistolaiselle La France Insoumise (Kapinallinen Ranska) -puolueelle.
Myös oikeisto menettää uudelle liberaalipuolueelle ison siivun paikoistaan. Vuoden 2012 vaaleissa tasavaltalaispuolueen (Les Républicains) edeltäjä UMP ja sen liittolaiset saivat parlamenttiin 229 paikkaa. Nyt uusi mielipidemittaus ennustaa tasavaltalaispuolueelle 140–160 paikkaa parlamenttiin.
Nationalistinen Kansallinen rintama (Front National) on jäämässä vaaleissa 10–15 paikkaan siitä huolimatta, että puolueen kannatus ensimmäisellä kierroksella on 19 prosenttia. Ensimmäisen kierroksen kannatusprosenteilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä lopputuloksen kannalta.
Tämä johtuu ennen kaikkea Ranskan erityislaatuisesta vaalijärjestelmästä. Edustajat kansalliskokoukseen valitaan kaksivaiheisissa vaaleissa 11. ja 18. kesäkuuta. Jokaisesta maan 577 vaalipiiristä valitaan parlamenttiin vain yksi edustaja.
Jos yksi ehdokas ei saa vaalien ensimmäisellä kierroksella vaalipiirissä puolta annetuista äänistä ja neljäsosaa kaikkien äänivaltaisten äänistä, edustajan valinta siirtyy toiselle kierrokselle.
Toiselle kierrokselle pääsevät kaikki, jotka ovat saaneet ensimmäisellä kierroksella vähintään 12,5 prosenttia äänistä. Jos vähintään kaksi ehdokasta ei ole saanut annettua ääniosuutta, toiselle kierrokselle pääsee kaksi eniten saanutta ehdokasta. Toisella kierroksella valituksi tulee eniten ääniä saanut ehdokas.
Ranskan kaksivaiheinen vaali tarkoittaa sitä, että poliittisten laitojen ehdokkailla harvoin on mahdollisuuksia tulla valituiksi, sillä toisella kierroksella ihmisillä on ollut taipumusta äänestää maltillista edustajaa.
Tutkimus on tehty niin, että kaksivaiheisen vaalin tulos on erikseen selvitetty kyselydatan perusteella jokaisesta mannermaan 535 vaalipiiristä. Korsika ja mertentakaiset alueet eivät ole mielipidemittauksessa mukana.
