Lisätalousarvioesitys lisää määrärahoja ja siten myös valtion nettolainanoton tarvetta 880 miljoonalla eurolla. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Finnairin pääomitusta puolletaan, ravintoloiden tuki kasvaa

Valtiovarainvaliokunta pitää 700 miljoonan euron määrärahaa Finnairin pääomitusjärjestelyihin perusteltuna.

Vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä osoitetaan määrärahoja Finnairin ja ravitsemusyrittäjien rahoitustilanteen helpottamiseen sekä koronaviruksen hallinnan ja torjunnan aiheuttamiin kustannuksiin.

Lisätalousarvioesitys lisää määrärahoja ja siten myös valtion nettolainanoton tarvetta 880 miljoonalla eurolla. Valtion kuluvan vuoden nettolainanotoksi arvioidaan noin 13,5 miljardia euroa.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi maanantaina mietintönsä lisäbudjetista. Eduskunta käsittelee sitä täysistunnossaan tänään. Kolmatta lisätalousarviota on tarkoitus soveltaa 27. toukokuuta alkaen.

Valiokunta pitää 700 miljoonan euron määrärahan myöntämistä Finnairin pääomitusjärjestelyihin perusteltuna, koska yhtiön toiminnan turvaaminen on välttämätöntä sen strategisen tärkeyden, kuten huoltovarmuuden vuoksi. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että koronaepidemian vuoksi väliaikaisesti lakkautetut lentoyhteydet palautetaan lentomatkustamisen alkaessa elpyä. Näin edistetään muun muassa alueiden elinvoimaisuutta ja parannetaan kansainvälisten yritysten toimintaedellytyksiä.

Ravintolatoiminnan rajoitusten hyvittämiseen ja henkilöstön uudelleen työllistämiseen hallitus ehdotti 123 miljoonan euron tukea. Eduskunta hyväksyi 20. toukokuuta täysistunnossaan ravintolatuet talousvaliokunnan mietinnön mukaisena, mikä lisäsi lisätalousarvioesityksen määrärahatarvetta 48 miljoonalla eurolla.

Suomen Akatemian myöntövaltuutta korotetaan kymmenellä miljoonalla eurolla muun muassa rokote- ja lääkekehitystutkimuksen tukemiseen, minkä lisäksi Covid-19 -tartuntojen jäljityssovelluksen hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan kuutta miljoonaa euroa.

Valiokunta on tyytyväinen Suomen Akatemian myöntövaltuuden korottamiseen, sillä rokotteella on aivan keskeinen merkitys epidemian pysäyttämisessä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että myös jatkossa huolehditaan tutkimusrahoituksen riittävyydestä.

Tartuntojen jäljityssovelluksen osalta valiokunta pitää tärkeänä, että tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan samanaikaisesti sovelluksen teknisen toteutuksen kanssa, jotta sovellus voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti, pilottikäyttöön mahdollisesti jo kesällä.

Valiokunta tukee myös Työllisyysrahaston enintään 880 miljoonan euron valtiontakausta, sillä Työllisyysrahaston vastuulla olevat työttömyysturvamenot ovat lisääntyneet merkittävästi ja rahasto tarvitsee velkarahoitusta alijäämän kattamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Ilman valtiontakausta rahastolla olisi selvästi rajoitetummat mahdollisuudet lyhytaikaisen pankkirahoituksen saamiseen.

Lisäksi valtiovarainvaliokunta puoltaa 432 miljoonan euron valtiontakausta eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi sekä Euroopan investointipankin yhteyteen perustettavasta EU Covid-19 -takuurahastosta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalle ehdotettua enintään 372 miljoonan euron suuruista valtiontakuuta.

Valiokunta painottaa, että lopullisissa sopimuksissa Suomen takaus- ja takuuvastuut rajataan tarkasti ja yksiselitteisesti.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt