Finanssivalvonta Fivan mukaan talouden taantuma ja koronapandemia vaikuttavat kuitenkin eri toimijoihin erilaisilla voimakkuuksilla ja aikajänteillä.
Useat julkisen ja yksityisen sektorin toimet ovat tukeneet reaalitaloutta. Finanssivalvonnan makrovakauspäätökset ovat ylläpitäneet luotonantoa ja suositus pidättäytyä voitonjaosta on vahvistanut finanssialan toimijoiden riskinkantokykyä.
– Pankkien myöntämät lyhennysvapaat ovat helpottaneet kotitalouksien ja yritysten tilannetta. Myös raha- ja finanssipolitiikka on ollut elvyttävää, Fiva toteaa.
Suomen talouden ennustetaan elpyvän vuoden 2020 toiselta puoliskolta alkaen, mutta epävarmuudet ja riskit ovat yhä poikkeuksellisen suuria. Euroopan valvontaviranomaiset ovat tuoreimmissa riskiarvioissaan arvioineet riskien tason olevan joko korkealla tai erittäin korkealla tasolla.
– Koronapandemian aiheuttamassa taloudellisessa epävarmuudessa on entistäkin tärkeämpää, että kaikki toimijat arvioivat riskit perusteellisesti. Varsinkin sijoituspalveluita tarjoavien tahojen tulee huomioida poikkeukselliseen markkinatilanteeseen liittyvät riskit tarjotessaan palvelujaan erityisesti henkilöasiakkaille, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.
Pankkisektorin tappionsietokyky pysynyt vahvana – pandemian kehitykseen liittyvä epävarmuus ja laaja-alaiset lyhennysvapaat heikentävät näkyvyyttä luottoriskeihin
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana toimintaympäristön merkittävästä heikkenemisestä huolimatta kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Suomalaispankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 16,9 prosenttia (12/2019: 17,6 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,8 prosenttia (12/2019: 21,3 %) kesäkuun lopussa.
Suomalaispankkien tappionsietokyky on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempi.
Suomalaispankkien korkokate kasvoi ja nettopalkkiotuotot pysyivät tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla edellisvuoden tasolla.
Pankkien järjestämättömien kotitalous- ja yritysluottojen osuudet pysyivät edelleen Euroopan matalimpien joukossa. Käytännössä lyhennysvapaalla olevien kotitalous- ja yritysasiakkaiden koronakriisin rasittama maksukyky joutuu todelliseen testiin vasta, kun pankkien myöntämät lyhennysvapaat päättyvät.
– Epävarmuus pandemian kehityksestä ja sen talousvaikutuksista vaikeuttaa luottokannan laadun ja arvonalentumisten tarpeen arviointia. Pandemiatilanteen merkittävä pahentuminen hidastaisi talouden toipumista ja näin pitkittäisi ja syventäisi pankkiasiakkaiden maksuvaikeuksia. Tällöin riskinä on, että pankkien alkuvuoden luottotappiovaraukset eivät riittäisi kattamaan tappioita, Tuominen muistuttaa.
Vakuutusyhtiötkin kuivilla
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus säilyi lähes vuoden 2019 lopun tasolla ja oli 194,9 prosenttia eli hyvällä tasolla
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvä, vaikka heikkeni edellisvuoden loppuun verrattuna. Kesäkuun lopussa vakavaraisuussuhde oli 221,0 prosenttia
Työeläkelaitosten sijoitusten tuottoa alkuvuoden aikana painoi koronapandemiasta johtunut osakekurssien lasku, joka ajoittui ensimmäiselle vuosineljännekselle. Maaliskuun lopussa alkanut osakekurssien toipuminen kohensi työeläkelaitosten sijoitustuottoa, joka oli kesäkuun lopussa -3,9 prosenttia.
Eläkevarojen määrä suhteessa vastuuvelkaan eli vakavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 123,3 prosenttia (12/2019: 128,3 %).
Työttömyyskassoilla raju muutos keväällä
Koronapandemian vaikutukset talouteen aiheuttivat ensihakemusmäärien räjähdysmäisen nousun monessa työttömyyskassassa keväällä. Yksittäisillä kassoilla lisäys oli enimmillään kaksikymmenkertainen.
Pahin tilanne oli kokonaisuutena huhtikuussa, jolloin ensihakemuksia saapui kassoihin yli 80[nbsp]000, kun kahtena edeltävänä vuonna niitä saapui huhtikuussa noin 10[nbsp]000. Heinäkuussa ensihakemuksia saapui 34[nbsp]000.
Työttömyyden kasvulisää luonnollisesti kassojen ansiopäivärahamenoja merkittävästi. Työttömyyskassat rahoittavat etuusmenoistaan pääsääntöisesti kuitenkin vain 5,5 prosenttia ja loput rahoituksesta tulee Työllisyysrahastolta ja valtiolta.
Koronapandemian alkaessa kassojen taloudellinen tilanne oli pääsääntöisesti hyvä tai erinomainen. Kassat ovat Fivan mukaan varmistaneet maksuvalmiuttaan eikä akuutteja maksuvalmiusongelmia ole havaittu.
Työllisyysrahaston, jonka rooli työttömyyskassojen rahoituksessa on merkittävä, maksuvalmius on säilynyt hyvänä.
