Finanssiala ry:n mukaan pankkiunionin yhteinen valvonta ja kriisinratkaisumekanismi ovat lisänneet sekä vakautta että luottamusta pankkisektoriin.
Joidenkin mielestä unionista puuttuu kuitenkin vielä yhteinen talletussuoja. Tällä hetkellä talletussuoja on kansallisella vastuulla.
– Euroopassa on useita rähmäisessä kunnossa olevia pankkeja, joiden taakkana ovat muun muassa kriisiajoilta periytyneet järjestämättömät saamiset sekä suuret kotivaltioiden velkakirjaomistukset, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi tiedotteessa.
Kaupin mukaan rähmäpankit on saatava ryhdistäytymään ennen kuin voidaan edetä yhteisen talletussuojan luomisessa. Muuten hyvin asiansa hoitaneet tahot, kuten suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat, joutuvat helposti maksajiksi.
– Talletussuojaa koskevaan yhteisvastuuseen ei pidä mennä ennen kuin nykyiset ongelmat on korjattu, Kauppi korostaa.
Kaupin mukaan Suomi on toiminut pankkiunionineuvotteluissa tähän asti oikeansuuntaisesti vaatimalla riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta.
Ylipäätään talous- ja rahaliiton kehittämisessä on hänen mielestään nojattava markkinakuriin ja jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen.
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa linjataan, että talouspolitiikan koordinaatiossa on lisättävä avoimuutta ja yksinkertaistettava kehikkoa. Viimesijainen vastuu talouspolitiikasta kuuluu kuitenkin jäsenmaille itselleen.
– Vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit teknologiseen kehitykseen tai ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Siksi määrätietoinen riskienvähennys on välttämätöntä.
– Samassa yhteydessä on mietittävä, miten voitaisiin katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys, Kauppi sanoo.
Hän muistuttaa, että eräiden maiden pankeilla on taseissaan huomattavia määriä oman valtionsa velkapapereita. Tällöin valtiontalouden ongelmat voivat alkaa heiluttaa nopeasti myös maan pankkeja.
