Valtio-opin professori Matti Wiberg ja projektitutkija Valtteri Sankari ovat julkaisseet Media & Viestintä -julkaisussa arvion viime eduskuntavaaleja edeltäneen Yleisradion faktantarkistuksen pätevyydestä.
– Ylen 36 faktantarkistuksesta 17, eli 47 prosenttia, rikkoi vähintään yhtä kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella asettamaamme faktantarkistuksen kriteeriä, tutkijat toteavat.
Tulos oli 11 prosenttiyksikköä pienempi kuin Ylen 58 prosentin tulos presidentinvaaleissa 2018. Tutkijoiden mukaan tulosta ei voi pitää hyvänä.
Lisäksi ”Ylen tarkistuksiin oli valikoitunut 39 prosenttia sellaisia väitteitä, joille ei voida määrittää totuusarvoa. Näiden väitteiden paikkansapitävyyttä ei voida käytännössä tarkistaa”. Kyse oli esimerkiksi kuudesta epämääräisestä väitteestä ja neljästä tulevaisuutta koskeneesta väitteestä.
– Johtopäätöksemme on, että Ylen pitää selkeyttää väitteiden valikointiaan ja niiden arviointia.
USA:sta tuodussa faktantarkistuksessa kyse on julkisuudessa esitettyjen väitteiden totuudenmukaisuuden eli paikkansapitävyyden arvioinnista. Esimerkiksi jonkun ehdokkaan vaalitentissä esittämän väitteen totuusarvo pyritään selvittämään.
Ylessä faktantarkistusta teki kevään 2019 eduskuntavaaleissa neljän toimittaja-tarkistajan tiimi.
Analyysissa mainitaan esimerkki, jossa Yle tarkisti kokoomuksen Petteri Orpon vaaliväitteen ”hallitus on tehnyt loistavaa työtä. Talous-, työllisyys ja veropolitiikkaa on haukuttu kokoomuslaiseksi, mutta se on tuottanut tulosta. 140 000 työllistä, velkaantuminen saatiin ainakin hetkellisesti taittumaan”.
Tälle Yle antoi totuusarvoksi ”enimmäkseen väärin”. Wibergin ja Sankarin mukaan kuitenkin luku 140 000 työllisestä on tosi, kuten myös väite velkaantumisen taittumisesta. Lisäksi ”muut väitteet ovat monitulkintaisia tai epämääräisiä, eikä niille siksi voida tehdä faktantarkistusta”.
– Ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää ”loistavalle työlle”, joten sille ei voida määrittää totuusarvoa. Myös väite ”tuloksen tuottamisesta” ei ole yksiselitteinen, joten sen totuusarvon määrittäminen on mahdotonta. Tarkistajan tuomio ”enimmäkseen väärin” on tässä valossa erikoinen, koska ainoat tarkistettavissa olevat väitteet pitivät paikkansa, he toteavat.
