– Entisenä ” kamreerina” uskallan arvata, että ei uuden hallituksen elämä ihan helppoa tule olemaan, työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen toteaa.
Hän muistuttaa Ylen kolumnissaan, että vaalilupauksia aletaan nyt vaalien jälkeen tarkastella tosiasioiden valossa. Yksi niistä taloustilanne. Se ei hänen mukaansa juuri näkynyt vaalikeskusteluissa. Virtanen sanoo karun arjen iskevän nyt päälle.
– Valtiovarainministeriö julkisti talvella kestävyysvajelaskelmansa. Sen mukaan julkisen taloutemme kestävyysvaje heiluu edelleen kymmenen miljardin euron tienoilla. Ja juuri ennen vaaleja julkitulleiden laskelmien mukaan vaje vain syvenee muun muassa yhä surkeammaksi menevän väestörakenteemme takia. Lisäksi soten kaatuminen vei suunnitellut kolmen miljardin säästöt, Virtanen toteaa.
Hän kuittaa joidenkin todenneen vaalien alla kestävyysvajeen olevan vakava asia ja toisten taas ilmoittaneen ”että meitä ei kamreerit määräile”. Tällä Virtanen viittaa vaalit voittaneen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteeseen. Rinne listasi alkuvuodesta sairaslomalta palattuaan menonlisäyksiä ja totesi, ettei hyväksy ajattelua, jossa ”kamreeri tulee ja sanoo, mihin rahat riittävät”.
– 1990-luvun syvän talouslaman hoitohommissa olleena voin todistaa, että kyllä kamreerit meitä määräili, ja ankarasti. Eivätkä määräykset tulleen äidinkielellämme, koska elimme ulkomaisen rahan varassa, Erkki Virtanen sanoo.
Hänen mukaanswa vaihtoehtoiset totuudet ovat tulleet poliittiseen keskusteluun Suomessakin.
– Viime vuonna kerrottiin ilouutisena, että valtion velkaantuminen on loppu. Tosiasiassa kysymys oli parin kertaluonteisen tuloerän vaikutuksesta, joka tuli ja meni. Tänä vuonna uutta velkaa otetaan taas pari miljardia ja vähintään sama meno jatkuu lähivuosina.
Talouden lyhyt kasvupyrähdys on Erkki Virtasen mukaan ohi.
– Tänä vuonna kasvu hiipuu yhden prosentin tuntumaan ja siellä se pysyy lähivuodet, jos siis kaikki menee hyvin. On monta asiaa, jotka ei välttämättä mene ollenkaan hyvin, entinen kansliapäällikkö varoittaa.
Tästä huolimatta puolueet ovat hänen mukaansa luvanneet ”kaikkea hyvää”.
– Päällimmäisenä ja myös lisämenojen yhtenä rahoituskeinona näytti olevan lupaus työllisyysasteemme nostamisesta muiden pohjoismaiden tasolle. Mikään taho ei tosin kertonut, miten aikoo tämän tehdä.
LUE MYÖS:
