Verkkouutiset

EU:stako hieno aate, mutta jätkät pilas

BLOGI

Unionijäsenyyden puolesta pitää puhua, mutta ei saa käydä niin kuin toisessa puhteessa.
Kari Häkämies
Kari Häkämies
Kari Häkämies on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU:n koronaelvytyspaketti on tarjonnut hyvän syyn kuumalle poliittiselle keskustelulle vuodenaikana, jolloin suomalaiset poliitikot ennen vanhaan saattoivat vetäytyä kesälomalle muiden kansalaisten lailla. Mielipiteen vaihto on noudattanut viime vuosina tutuksi tullutta kaavaa. Vastakkain ovat ääripäät, kansalaisten suuren enemmistön seuratessa ihmetellen sivusta. Toisille neuvottelutulos oli riemuvoitto, toiset väittävät, että Suomea vietiin kuin kuoriämpäriä.

Suomen kaltaisen pienen maan edustajien asema EU:n sisäisissä kädenväännöissä ei ole kadehdittava. Itselläni on jonkin sortin kokemuksia Suomen ensimmäiseltä puheenjohtajakaudelta vuodelta 1999. Toimin sisäministerinä oikeus-ja sisäasioiden neuvoston puheenjohtajana yhdessä oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) kanssa.

Olin päättänyt tutustua suurten maiden kollegoihin. Mielestäni myös onnistuin, erityisesti brittikollega Jack Strawn ja saksalaisen Otto Schilyn suhteen. Strawsta tuli myöhemmin Iso-Britannian ulkoministeri. Schily taas oli omalla tavallaan mielenkiintoinen. Hän oli demari, mutta aloittanut vihreissä ja ollut terroristijärjestö Baader-Meinhofin asianajaja. Kumpikin herra oli jalkapallofanaatikko, joten kolpakon ääressä juttua riitti muustakin kuin politiikasta. Ranskan sisäministeri Pierre Chevenement jäi vieraammaksi. Hänellä oli oma pieni vasemmistopuolue, mutta mieleen ministeri jäi herraskaisista eleistään. Mies poltteli puolen metrin pituista sikariaan kokoussalissa kaikista kielloista huolimatta.

Kuvittelin, että kun tutustun keskeisiin poliitikkoihin kunnolla, se näkyisi myös neuvoston työskentelyssä. Tietyllä tavalla näin myös oli, mutta ei suurten maiden kollegoilla silti ollut minkäänlaisia vaikeuksia järjestää kolmistaan tiedotustilaisuutta tuntia ennen kokouksen loppumista. Johanneksen kanssa me saimme puhua varsinaisessa pressissä sitten hieman pienemmälle joukolle.

Heikki A. Ollila ehdotti joskus kivitalonkokoiselle Kalevi ”Korsto” Lammiselle, että tämä ottaisi vaalilauseekseen ”Koolla on merkitystä”. No, vakavahenkisessä Satakunnassa niin ei Lammisen mielestä kannattanut tehdä, mutta EU:ssa tuo toteamus on enemmän kuin totta. Siksi Suomen edustajien on aina hieman vaikea selittää neuvottelutuloksia, erityisesti, kun meillä ei ole tapana röttelöidä itäisten jäsenmaiden lailla.

Monella keskustelijalla on nykyisten vallanpitäjien lailla oma poro ojassa. Entiset komissaarit, EU-ministerit, professorit ylistävät neuvottelutulosta sumeilematta ja antavat ymmärtää, että kriittisten näkemysten esittäjät ovat säälittäviä oikeistopopulisteja. Pidän syntynyttä tilannetta EU-jäsenyyden kannatuksen kannalta ongelmallisena.

Mauno Koivistolla oli tapana sanoa jotenkin niin, että kansalaiset ymmärtävät paljon enemmän, kuin poliitikot luulevat. Totta. Suomalaiset tietävät, että he ovat nettomaksajia osin sen takia, että Italia ei saa kuriin mafiaa, eikä harmaata talouttaan ja siksi maa on heikossa jamassa. Tai, että ajasta pudonnut ranskalainen työelämäkäytäntö aiheuttaa jatkuvia ongelmia kilpailukykyyn ja heikentää valtiontaloutta. Suomenkin poliittisten päättäjien tulee ymmärtää, että kaikki kriittiset äänenpainot eivät suinkaan ole mitään öykkäröintiä, vaan tervettä järkeä. EU:n tulisi kyetä edellyttämään jäsenmailtaan ensin omien nurkkien siivoamista ja vasta sitten avun pyytämistä. Nyt tilanne on osin hieman samanlainen kuin Suomen suhde Neuvostoliittoon. Jokainen Leningradissa käynyt ymmärsi millä tolalla asiat olivat, mutta poliitikot puhuivat aivan muuta.

Unionijäsenyyden puolesta pitää puhua. Se on viisasta sekä rauhan säilyttämisen, että Euroopan talouden näkökulmasta. Mutta ei saa käydä niin kuin eräässä toisessa puhteessa, josta sanotaan, että ”hieno aate, mutta jätkät pilas”. Tolkun ihmisiä kannattaa kuunnella.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)