EU-päättäjät vääntävät kärkiehdokkaista. LEHTIKUVA / AFP PHOTO

EU:ssa riita kärkiehdokkaista – EPP-ryhmän johtajan mukaan parlamentti ei taivu

Jyrki Katainen ja Alexander Stubb pyörivät EPP:n kärkiehdokasgallupin huipulla.

Eurovaaleihin on vielä reilu vuosi aikaa, mutta vaalit kuumentavat jo tunteita EU-päättäjien keskuudessa. Ykkösaihe ovat eurooppalaisten puolueiden kärkiehdokkaat.

– Keskustaoikeistopuolue EPP:n omalla eurovaalien kärkiehdokkaalla on oltava vankka eurooppalainen profiili ja hänen on täytettävä yhteiset kriteerit, linjaa Verkkouutisten haastattelema europarlamentin EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber.

Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubbin ja EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen nimet pyörivät EPP:n kärkiehdokasgallupeiden huipulla, mutta Weber ei halua ottaa kantaa puolueen ehdokkaan nimeen.

– Meillä on useita potentiaalisia nimiä, jotka voisivat olla kärkiehdokkaita.

Ilmiriita nimitysvallasta

Kärkiehdokaskysymyksestä on noussut iso riita EU-instituutioiden välille. Europarlamentti vaatii, että EU-komission seuraavan puheenjohtajan on oltava yksi eurooppalaisten puolueiden nimittämistä kärkiehdokkaista. Vaalit voittaneen puolueen ”Spitzenkandidaten” valittaisiin automaattisesti EU-komission puheenjohtajaksi. Jäsenmaat eivät tällaiseen ylitsekävelyyn suostu.

– Malli hävittäisi täysin EU-maiden vallan päättää siitä, kuka johtaa komissiota, kommentoi eräs virkamies.

EPP nimittää oman kärkiehdokkaansa eurovaaleihin ensi marraskuussa. Weberin mukaan kärkiehdokasmenettelylle on painavat perusteet: kärkiehdokkaat antavat EU-kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa komission puheenjohtajan valintaan. EPP-ryhmän puheenjohtaja huomauttaa, että kaikissa normaaleissa demokraattisissa vaaleissa puolueet asettavat sekä vaaliohjelman että ehdokkaat. Näin tulee menetellä myös eurovaaleissa.

– Kuinka muutoin voimme väittää äänestäjille, että tuomme Eurooppaa lähemmäs kansalaisia?

EU-maiden valtionjohdon on Weberin mukaan opittava ymmärtämään parlamentaarista demokratiaa ja kunnioittamaan sitä.

– Salailu on politiikassa paljon helpompaa kuin avoimuus. Mutta europarlamentti ei tule sallimaan sitä, saksalainen Weber painottaa.

Ei ylikansallisille listoille

Weberin mukaan EPP asettaa muutaman teeman, jonka ympärille yhteinen eurooppalainen kampanja rakennetaan. Hän myöntää, että tulee olemaan vaikeaa löytää aiheita, jotka kiinnostavat ihmisiä sekä Suomessa, Kreikassa että Bulgariassa.

– Uskon kuitenkin, että terrorismin torjunnan, maahanmuuton ja kauppapolitiikan ainakin pitäisi kiinnostaa kaikkialla EU-maissa.

Europarlamenttivaalien ylikansalliset ehdokaslistat eivät sen sijaan Weberiä houkuttele. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan ehdotus eurooppalaisista vaalilistoista ei saanut kannatusta myöskään jäsenmaiden keskuudessa perjantaina käydyssä epävirallisessa EU-huippukokouksessa. Myös Suomi vastustaa ajatusta. Weber tyrmää suoralta kädeltä myös EU-komission ehdotuksen yhdistää ensi vaalikaudella EU-komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat.

– EU:n rakenteita täytyy yksinkertaistaa, mutta kummallakin instituutiolla on lainsäädäntökoneistossa oma roolinsa.

Sen sijaan Weber visioi, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja voisi tulevaisuudessa olla suoraan kansalaisten vaaleilla valitsema henkilö.

Budjetti valmiiksi alle vuodessa?

EU-instituutiot ovat täysin eri linjoilla myös EU-budjetista jo ennen kuin neuvottelut uudesta rahoituskaudesta ovat edes alkaneet. Weber vaatii yhdessä EU-komission kanssa, että uusi budjetti äänestetään ja hyväksytään kaikissa EU:n toimielimissä ennen kevään 2019 europarlamenttivaaleja.

– Meillä on oltava vastaukset selvillä EU:n rahoista ja niiden käytöstä ennen kuin vaalikausi päättyy, Weber sanoo.

EU-virkamiesten mukaan moinen on kuitenkin ”sula mahdottomuus”. Aikaa olisi käytännössä alle vuosi eli huomattavasti vähemmän kuin aiemmilla kerroilla. Samaan aikaan kyseessä on kaikkien aikojen vaikeimmat budjettineuvottelut. Pelkästään Britannian lähtö ja maan aiheuttaman budjettivajeen tilkkiminen on iso haaste.

Weberin mukaan Brexit tuo vaikeuksien lisäksi mukanaan myös mahdollisuuden syvälliseen keskusteluun siitä, mitä eri tahot oikein EU:n budjetilta haluavat ja miten tavoitteet saavutetaan.

– Varmaa on, että tehokkuutta on lisättävä. Samalla, jos jäsenmaat antavat EU:lle enemmän tehtäviä esimerkiksi puolustuksen saralla, myös resursseja on lisättävä.

Kommentit