Verkkouutiset

Euroryhmällä 500 miljardin elvytyspähkinä purtavana

EKP on vakauttanut valtionvelkojen korot, mutta taloustilanne on niin paha, että Saksassakin esiintyy jo myötämieltä eurobondeille.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Euroryhmä käsittelee huomenna tiistaina videoneuvottelussaan koordinoitujen toimien kehittämistä covid-19-pandemian taloudellisten seurausten lieventämiseksi.

Euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat tilaisuudessa noin 500 miljardin euron suuruisesta elvytyspaketista.

Paketin osia ovat Nordean aamukatsauksen mukaan jäsenmaille annettava rahoitus Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan investointipankin EIB:n kautta sekä komission viime viikolla ehdottama 100 miljardin euron työmarkkinarahasto.

Etelä-Euroopan euromaiden arvioidaan suhtautuvan pakettiin nihkeästi, sillä ne kannattavat mieluummin euromaiden yhteisiä velkakirjoja eli niin sanottuja koronabondeja. Niitä vastustetaan Saksassa ja monissa muissa Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa kuten Suomessa.

Saksassa on kuitenkin Financial Timesin mukaan viime aikoina nähty mielenmuutosta arvovaltaisilta tahoilta kuten ekonomisti Michael Hütheriltä. Hän ehdotti kuuden muun johtavan ekonomistin kanssa maaliskuussa yhteisiä kriisibondeja pahiten koronaviruksesta kärsineiden valtioiden auttamiseksi.

Sinänsä euromaiden taloudellinen tilanne näyttää ainakin valtiovelkakirjojen korkojen perusteella vakautuneen. Korot ovat laskeneet ja korkoerot selvästi pienentyneet viime aikoina.

Italian 10 vuoden velan korkoero Saksaan oli maanantaina aamulla Financial Timesin seurannan mukaan enää 1,95 prosenttiyksikköä, kun eroa oli maaliskuun puolivälin jälkeen jo yli kolme prosenttiyksikköä.

Euroopan keskuspankki ilmoitti maaliskuun puolivälissä painokkaasti, että se pitää huolen rahapolitiikan välitysmekanismista, mikä tarkoittaa myös valtionlainojen korkoerojen pitämistä maltillisina.

Nyt Saksa 10 vuoden velan korko on laskenut maaliskuun pienehkön nousun jälkeen -0,41 prosenttiin. Suomen vastaava korko on 0,05 prosenttia.

Valtiovelkakirjojen korkotasot kuvaavat markkinoiden käsityksiä valtiotalouksien tilasta. Jos jonkin maan talouteen luotetaan, sen velkakirjoja ostetaan runsaasti ja velkojen korko laskee. Jos talouteen ei luoteta, niin velkakirjojen kysyntä vähenee ja korko nousee.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)