Verkkouutiset: Eurooppalaisia ratkaisuja maahanmuuttoon

Kulunutta vuotta on leimannut koko Eurooppaa koskeva maahanmuutto- ja pakolaiskriisi. Sen oireet olivat näkyvillä jo viime talvena, kun pakolaistulvan Välimeren yli arveltiin kiihtyvän säiden lämmettyä.

Kukaan ei kuitenkaan uskonut, että tammi-lokakuun välisenä aikana EU:n ulkorajat ylitettäisiin luvattomasti 1,5 miljoonaa kertaa eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuosien 2009-2014 aikana yhteensä. Yli 400 000 henkilöä oli hakenut turvapaikkaa EU-maista jo syyskuun loppuun mennessä.

EU:n rajavalvontavirasto Frontexin Triton- ja Poseidon –operaatiot Välimerellä ovat tänä vuonna estäneet yli 100 000 henkilön hukkumisen. Taistelua ihmissalakuljettajia vastaan on tehostettu. Italiaan ja Kreikkaan on perustettu hot spot -järjestelykeskuksia, joissa tulijat rekisteröidään.

Euroopan komissio on tehnyt lukuisia lainsäädäntöesityksiä pakolaiskriisin hillitsemiseksi ja hoitamiseksi, parlamentti on käsitellyt ne nopeutetussa aikataulussa. Yhtenä esimerkkinä näistä ovat sitovat kiintiöt turvapaikanhakijoiden tasaisemmaksi jakamiseksi jäsenmaiden kesken, minkä puolesta Euroopan parlamentin EPP-ryhmä otti kantaa jo viime keväänä.

Jäsenmaat ovat kuitenkin hidastelleet päätösten toimeenpanossa. Ne hyväksyivät syyskuussa esitykset 160 000 turvapaikanhakijan jakamiseksi, mutta toistaiseksi 18 maata on ilmoittanut ottavansa vastaan yhteensä vain nelisentuhatta turvapaikanhakijaa – ja näistä ainoastaan muutaman sadan siirto on toteutunut.

Tehokas unionin ulkorajojen valvonta on edellytys sille, että vapaa liikkuvuus unionin sisällä voi jatkua. Jos valvonta ulkorajoilla ei toimi, kuten käytäntö on valitettavasti osoittanut muun muassa Kreikassa, on unionin otettava vastuu ulkorajoista yhteisvoimin. Onkin hyvä, että komission esitys Euroopan rajavartiojärjestelmästä sai positiivisen vastaanoton Eurooppa-neuvostossa. On silti uskomatonta, että jäsenmaat haluavat käsitellä asiaa kuuden kuukauden ajan! EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber kritisoikin joidenkin jäsenmaiden jarrutusta pakolaiskriisin hoidossa ja sanoi parlamentin olevan valmis pikaiseen päätöksentekoon.

Pakolaisvirran pysäyttämisessä oleellista on myös lähtösyihin puuttuminen sekä yhteistyö kolmansien, maahanmuuttajien koti- ja kauttakulkumaiden kanssa. Taistelu ISIS-terroristijärjestöä vastaan Syyriassa ja Irakissa olisi voitettava. Turkkia on kannustettava kaikin keinoin pysäyttämään erityisesti taloudellisista syistä liikkeellä olevien maahanmuuttajien kauttakulku Eurooppaan.

EU-maiden on nopeutettava turvapaikkaprosessia ja tehostettava palautuksia lähtömaihin niiden turvapaikanhakijoiden osalta, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen. EU:n listaa turvallisiksi katsotuista maista, joihin hakijoita voidaan palauttaa, on laajennettava turvallisuustilanteen niin salliessa.

Syyskuun loppupuolella jokaisessa EU-maassa tehdyn Eurobarometrin mukaan kaksi kolmesta kaikista eurooppalaisista ajattelee, että maahanmuuttoon liittyvää päätöksentekoa pitäisi lisätä EU-tasolla. Suomalaisista puolet oli samaa mieltä.

Mielenkiintoista olikin havaita, että vaikka suomalaiset tuntuivat haluavan lisätä keskimääräistä vähemmän maahanmuutosta päättämistä EU-tasolla, niin monissa yksittäisissä kysymyksissä suomalaiset olivatkin keskimääräistä valmiimpia lisäämään EU-tason toimia.

Suomalaiset kannattivat EU-keskiarvoa enemmän muun muassa EU-tukien lisäämistä maahanmuutosta eniten kärsiville jäsenmaille (74 %), laillisen maahanmuuton menettelyjen yhtenäistämistä (84 %), pitivät työperäistä, laillista maahanmuuttoa tarpeellisena (65 %) sekä kokivat, että muista EU-maista tulleiden oleskelu Suomessa on hyväksi taloudellemme (69 %) ja kulttuurielämämme rikkaudelle (82 %). Koskien maahanmuuttajien tasaisempaa jakamista EU-maiden kesken (75 %) ja sitovia kiintiöitä (71 %), suomalaiset olivat hiuksenhienosti eurooppalaisen keskiarvon alapuolella.

Luvut osoittavat kuitenkin, että suomalaisten enemmistö kokee yhteisten EU-tason toimien maahanmuutossa olevan tarpeellisia. Suomalaiset näkevät maahanmuutossa myös positiivisia puolia.

Ongelmat on toki tunnistettava ja niihin on puututtava. Suurimpana kantona kaskessa ovat tähän mennessä olleet EU-jäsenmaat. Niiden onkin otettava maahanmuutto- ja pakolaiskriisin hoito vakavasti ja tunnustettava, että kestäviä ratkaisuja kriisin ratkaisemiseksi on löydettävissä vain yhteisesti, Euroopan tasolla.

Kirjoittaja Antti Timonen on Euroopan parlamentin EPP-ryhmän viestintästrategiayksikön päällikkö.

Verkkouutiset

Verkkouutiset

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt