Kun EU:n voimahahmona tunnettu Angela Merkel syyskuussa päättää kuusitoista vuotta kestäneen kautensa Saksan liittokanslerina, hän jättää brittitutkija Judy Dempseyn mielestä jälkeensä Euroopan, jonka kimppuun käydään sekä sisältä että ulkoa.
Jos EU ja sen eurooppalaiset naapurit eivät kykene ratkaisemaan sisäisiä haasteitaan, Euroopalla ei ole Dempseyn mukaan mahdollisuutta selvitä Kiinan poliittisesta, taloudellisesta ja ideologisesta noususta eikä Venäjän jatkuvasta vehkeilystä.
– Useat EU:n jäsenmaat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana kyseenalaistaneet oikeusvaltiojärjestelmän, vapaan tiedonvälityksen ja riippumattoman oikeuslaitoksen. Ilman niitä demokratian toimintaedellytykset ovat uhattuina, hän sanoo Carnegie Europe -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Näin on käymässä Puolassa, joka on EU:n viidenneksi suurin jäsenvaltio ja jolla olisi valtava potentiaali näytellä keskeistä roolia unionin suhteissa Ukrainaan, Valko-Venäjään ja myös Venäjään, hän toteaa.
Huolestuttavana Dempsey pitää paitsi Puolan, myös Unkarin, Bulgarian ja Romanian viimeaikaista poliittista kehitystä. Lehdistönvapautta koetellaan muissakin EU-maissa – muun muassa Kreikassa, Maltalla ja Alankomaissa on nähty toimittajiin kohdistuneita väkivallantekoja.
Myös ihmisiä, jotka kiistävät esimerkiksi holokaustin, ilmastonmuutoksen, koronaviruksen tai Venäjän sotatoimet Itä-Ukrainassa, on hänen mielestään Euroopassa hälyttävän runsaasti.
– Tuntuu kuin se historia, jolle EU toisen maailmansodan raunioista rakennettiin, olisi eristetty historiankirjoihin sen sijaan, että sitä käsiteltäisiin arkkitehtuurin osana, jota on tarpeen jatkuvasti vaalia, hän huomauttaa.
Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden on nostanut ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiojärjestelmän puolustamisen asialistansa kärkeen sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Dempsey kertoo pitävänsä Euroopan tulevaisuuden kannalta olennaisen tärkeänä, että Angela Merkelin seuraaja tekee samoin.
– Nuo arvot määrittävät yhä maanosaamme, mutta kuinka kauan?
