Tai ainakin pitäisi olla. Toivon todella, että niin eduskunta- kuin europarlamenttivaaleissakin merkittävät kysymykset EU-politiikasta kuuluvat ja näkyvät, eivätkä huku sisäpoliittisten aiheiden alle. Vaalien jälkeisen ajan keskeisinä asioina ovat joka tapauksessa kansainvälisyys ja Euroopan unionin tulevaisuus.
Tuoreiden tutkimusten mukaan kansalaiset antavat vahvan kannatuksen Euroopan unionille. Pienelle valtiolle kansainväliset organisaatiot ovat etu, etenkin itsekkään suurvaltapolitiikan nostaessa päätään. Voimistunut Venäjän valtapolitiikka sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiistat ovat esimerkkejä maailmasta, jossa pienet jäävät jalkoihin. Siihen suuntaan ei ole järkevää kulkea. Paine kansainvälisiä monenkeskisiä organisaatioita kohtaan on kasvanut ja samalla niihin ladataan yhä enemmän odotuksia.
Eurooppa on valtavien haasteiden edessä. Ilmastonmuutos ja terrorismi luovat ihmisille turvattomuuden tunnetta ja vaikeuksien edessä helppoja ratkaisuita lupailevat populistiset liikkeet saavat jalansijaa aiheuttaen lisää myllerrystä. Samaan aikaan vahvalle Euroopalle on tilausta suurvaltojen kääntyessä sisäänpäin ja keskittyessä omiin valtakuvioihinsa. Nyt tarvitaan erityisen paljon voimakasta EU:ta, joka ratkoo sisäisiä ja globaaleja haasteita.
Haasteiden myötä Eurooppa myös kehittyy. Työllisyyttä tukeva talouspolitiikka, ilmastonmuutoksen torjunta sekä turvallisuusuhkiin vastaaminen koetaan yhteisiksi, tärkeiksi asioiksi, joihin halutaan vastauksia. Suurien kysymysten ratkomisen lisäksi tärkeät, jopa itsestäänselvyytenä pidetyt asiat vapaasta liikkuvuudesta, kansainvälisen kaupan edistämisestä tai vaikka erasmus-ohjelmasta vaativat huolenpitoa.
Vaaleissa on puhuttava aktiivisesti Eurooppa-politiikasta. Kesällä alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelman laatiminen tulee olemaan tulevan eduskunnan ja hallituksen ensimmäisiä tehtäviä. Suomen on aktiivisesti luotava linjoja EU:n kehittämiseksi.
Äänestäjänä haluaisin vaaleihin keskustelua erityisesti kolmesta isosta teemasta.
Ensimmäinen on arvoiltaan yhtenäinen Eurooppa, jossa tasa-arvosta, demokratiasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta vallitsee yksituumaisuus. Erityisen tärkeäksi aiheen tekee tietyissä EU:n jäsenmaissa ilmenneet ongelman länsimaisten oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisessa. Vain yhtenäisiin arvoihin nojaava Eurooppa kykenee vastaamaan globaaleihin haasteisiin.
Toinen aihe on muuttoliikkeen aiheuttamiin huoliin vastaaminen ja Afrikan tulevaisuus. Eurooppaan suuntautuvaa muuttoliikettä on ehkäistävä auttamalla ihmisiä siellä missä on tarve, siksi esimerkiksi EU:n kehitysrahoitusinstrumentit on uudistettava tehokkaammin kestäviä investointeja, uutta työtä ja työpaikkojen syntyä tukeviksi. Samalla jarrutetaan ilmastonmuutosta. Naisten oikeuksien vahvistaminen on tärkeä osa tätä työtä ja on pitkälti eurooppalaisten vastuulla.
Kolmantena teemana on tutkimus, koulutus ja uudet teknologiat. Korkea teknologinen osaaminen ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen ovat talouden kehittämisen kannalta oleellista. Korkeatasoisella teknologialla kyetään niin ratkomaan globaaleja haasteita tehokkaammin kuin luomaan kasvua ja työtä. Tähän myös robotiikka ja tekoäly avaavat uusia mahdollisuuksia.
Eurooppa on ollut meille jo Euroopan unioniin liittymisestä lähtien tärkeämpi areena kuin mitä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä. Osaaminen ja mielenkiinto Eurooppa-aiheisia kysymyksiä kohtaan kasvaa jatkuvasti nuorempien sukupolvien myötä. Tämä nähdään toivottavasti tulevana keväänä kaduilla, teltoilla ja someissa, kaikkialla siellä missä ihmiset kohtaavat ja puhuvat itselleen tärkeistä asioista.
