Euroopan unionin (vas.), Suomen ja Naton liput Hybrid Challenge 2017 -seminaarissa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Euroopan oikeistojohtaja: Suomea ei jätetä yksin

Manfred Weber pitää mahdollisena, että EU-puolustusyhteistyö luo sillan kohti Nato-jäsenyyttä.

Vellova keskustelu eurooppalaisesta puolustuksesta tai EU:n puolustusulottuvuudesta saa koko ajan jäsentyneempiä muotoja. Ukrainan kriisin ja terrorismin takia EU:n agendalla on yhä vahvemmin yhteinen turvallisuuspolitiikka.

EU:n suurimman parlamenttiryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n saksalainen puheenjohtaja Manfred Weber vakuuttaa, että Natoon kuulumattomat EU-jäsenmaat eivät jaa vaille apua tosi paikan tullen. Hän sanoo Suomen olevan ”epäsuorassa suojassa”.

– Jos Suomeen hyökättäisiin, ei kukaan meistä, esimerkiksi saksalaiset tai ranskalaiset, sanoisi, ettemme auta, koska ette ole Naton jäseniä. On olemassa epäsuora suoja, Weber sanoo Verkkouutisille.

Suomen rinnalla Weber puhuu Itävallasta, joka niin ikään on sotilaallisesti liittoutumaton maa. Weberin mukaan Itävallan ”turvalisuus on korkealla tasolla” Naton antaman tosiasiallisen suojan takia. Yhtäältä Weber siis puhuu EU:n antamasta sateenvarjosta mutta toisaalta painottaa Naton vastaavan kovista turvatakuista.

– Ketään ei voi pakottaa Naton jäseneksi. Toisaalta pitää olla rehellinen: Itävallalla on Naton suoja. Nato on turvallisuuden perusta.

Silta Natoon?

Weber tunnistaa Suomen tilanteen. Parlamentista ei löydy enemmistöä Natolle. Hänen mukaansa EU:n puolustusyhteistyö olisi senkin vuoksi Suomelle tärkeää. Hän pitää mahdollisena, että EU-puolustuksesta muodostuu silta kohti Natoa.

– Ehkä ajatus EU-yheistyöstä voisi olla silta niille maille, joilla ei ole vielä enemmistöä (Naton puolesta) tällä hetkellä. Maat voisivat olla mukana yhteisellä tiellä kohti yhteistä puolustusta. Menisivät askel kerrallaan tähän suuntaan. Jokainen maa tekee kuitenkin omat valintansa, Weber pohtii EU-jäsenenä olevien liittoutumattomien maiden Nato-suhdetta.

Varma Weber on kuitenkin siitä, ettei pieni maa pärjää yksin: ei perinteisen puolustuksen saralla eikä varsinkaan kyberuhkien maailmassa. Esimerkkinä hän mainitsee Viron ilmavoimat, jonka vuosibudjetti on vain 47 miljoonaa euroa. Nykyään Virossa on Naton tukikohtia.

– He (virolaiset) haluaisivat tehdä enemmän yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa, mutta ero Nato-jäsenyydessä tuo rajoitteita, sanoo Weber, joka vieraili viikko sitten Tallinna Ämarissa, Naton uudessa sotilastukikohdassa.

Weberiä selvästi harmittaa se, että EU käy puolustusyhteistyökeskustelua ”suljettujen ovien takana Brysselissä”. Hänestä EU:n tulisi näkyä operaatioissa, joissa se on mukana. Hän kaipaa EU-lippua sotilaiden ja rajavartioiden käsivarsiin.

– Haluan näkyvyyttä eurooppalaiselle puolustukselle. Kun Turkin ja Kreikan rajalle lähetettiin Frontex, media ja kansalaiset tulkitsivat, ettemme ole yksin vaan joku auttaa meitä, Weber konkretisoi.

Hän näkee eurooppalaisen puolustusyhteistyön Natoa täydentävänä sekä sitä hyödyttävänä operaationa. Hanke tukee myös USA presidentin linjaa, jonka mukaan Euroopan pitää huolehtia nykyistä enemmän omasta puolustuksestaan.

– Emme ole rakentamassa eurooppalaista armeijaa. Nyt puhutaan teknologiasta, yhteisestä kyberhaasteesta ja siitä, että pitää rakentaa eurooppalainen infra, Weber linjaa.

Kommentit