Suomen yhteisöveropohja pienenisi noin 16 prosenttia nykyisestä siirryttäessä komission direktiiviesityksen mukaiseen yhteiseen yhdistettyyn veropohjaan (CCCTB), arvioidaan VATTin tutkijoiden tuoreessa raportissa.
Komission direktiiviesityksen tavoitteena on tarjota uudenlainen kehikko oikeudenmukaiselle ja tehokkaalle yritystoiminnan verottamiselle Euroopan sisällä.
Uudistuksen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta, ja sen tarkoituksena on luoda verojärjestelmä, joka estää nykyistä paremmin verovälttelyä ja helpottaa yli maiden rajojen tapahtuvaa kaupankäyntiä sekä investointien tekemistä EU:n sisämarkkinoilla. Verottaminen konsernitasolla muun muassa poistaisi kannusteen voitonsiirtoon, vähentäisi yhteensopivuusongelmia sekä huolehtisi tappiontasauksesta konsernien sisällä.
VATTin laskelmien perusteella komission ehdottama konsernitasoinen yhteisöveromalli pienentää Suomen yhteisöveropohjaa 16 prosettia nykyisestä, mikä tarkoittaisi yhteisöverotuottojen pienenemistä 1,1 miljardilla eurolla.
Veropohjan pienenemiseen vaikuttavat erityisesti komission malliin sisältyvät maiden rajat ylittävä mahdollisuus tappiontasaukseen konsernin sisällä, avokätinen T&K-vähennys sekä omasta pääomasta tehtävä AGI-vähennys eli kasvu- ja investointivähennys.
Maiden välinen veropohjien jakautuminen määriteltäisiin jakokaavalla, joka pyrkii kohdentamaan tulot sinne missä arvonmuodostusta syntyy, ja jonka avulla yhteinen veropohja jaetaan.
– Jakokaava ei vaikuta Suomen kannalta erityisen epäedulliselta, vaan yhteisöverotuoton väheneminen selittyy nimenomaan konsernin sisäisellä tappiontasauksella ja uusilla vähennyksillä. Näistä jokainen pienentää Suomen veropohjaa merkittävästi ja ilman näitä verojärjestelmän elementtejä Suomen veropohja kasvaisi selvästi nykyisestä, arvioi erikoistutkija Olli Ropponen.
Laskelmissa on oletettu yritysten ja maiden käyttäytymisen pysyvän muuttumattomana verojärjestelmän muutoksen jälkeen, eivätkä ne huomioi mahdollisia muutoksia yritysten ja maiden käyttäytymisessä kannustinten muuttuessa.
Konsernit voivat esimerkiksi muuttaa jakotekijöiden jakaumia maiden yli ja maat veroasteitaan muutoksen seurauksena. Tämä on hyvä pitää mielessä uudistuksen kannatettavuutta miettiessä.
– Erityisesti vaihdanta valtion yhteisöverotuoton ja yritysten toimintaympäristön houkuttelevuuden välillä on syytä ymmärtää. Staattinen laskelma ei kykene huomioimaan yrityksille muodostuvia kannusteita ja näistä seuraavia dynaamisia vaikutuksia, Ropponen sanoo.
