Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmassa tutkijana toimiva Niklas Helwig katsoo Krimin niemimaan liittämisen Venäjään tapahtuneen kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja noudattaneen – liittokansleri Angela Merkelin sanoin – viidakon lakia.
– Se oli täysin Saksan ulkopoliittisen tavoitteen vastainen teko ja johti Saksan Venäjän-politiikan huomattavaan uudelleenarviointiin, Helwig sanoo instituutin tuoreessa FIIA-raportissa (.pdf).
Helwig pitää kuitenkin epävarmana, luopuuko Saksa perinteisestä politiikastaan, jossa se on pyrkinyt dialogiin Venäjän kanssa, ja tähtääkö se aiempaa itsevarmempaan ulkopolitiikkaan yhdessä länsiliittolaisten kanssa.
– Muutoksen voi katsoa tapahtuneen, mikäli Saksa ja muut EU-maat päätyvät asettamaan laajoja talouspakotteita Venäjää vastaan. Tämän päätöksen tekemisessä Saksa on avainasemassa. Pakotteet olisivat selvä ilmaus uudesta ”sitoutumisen kulttuurista”, jossa Saksa sitoutuisi puolustamaan niin eurooppalaisia arvoja kuin myös omia pitkän aikavälin kauppapoliittisia etujaan, tutkija linjaa.
Samalla päätös merkitsisi Helwigin mukaan katkosta Saksan ulkopoliittiseen perinteeseen, joka on pyrkinyt sitoutumiseen myös muiden kuin lähiliittolaisten kanssa. Saksalle sitoutuminen ei merkitse muiden käskyttämistä, tiukkojen rajojen asettamista tai sotilaallista osallistumista maan rajojen ulkopuolella. Kahden maailmansodan kokemusten myötä Saksa näkee oman sitoutumisensa tapahtuvan aina yhteistyössä muiden kanssa.
Saksan ulkopoliittinen perinne näkyi Helwigin mielestä maan suhtautumisessa Krimin kriisin alkuvaiheessa. Saksa liittyi vain vastentahtoisesti muiden länsimaiden joukkoon tekemään päätöstä Sotshiin suunnitellun G8-kokouksen peruuttamisesta. Samalla se varmisti, että EU:n Venäjää vastaan kohdistamien pakotteiden ensimmäinen kierros ei ulottunut viisumivapausneuvotteluja pidemmälle.
Merkel antoi ymmärtää liittopäiville viikko sitten pitämässään puheessa, että Euroopan unioni on valmis asettamaan Venäjää vastaan pakotteita, jotka voisivat vaikuttaa Venäjän kanssa tehtävään taloudelliseen yhteistyöhön monin tavoin.
Jo tuo Merkelin puhe merkitsi Helwigin mielestä selvää erontekoa Saksan perinteiseen idänpolitiikkaan, jota on luonnehtinut iskulause ”Muutosta lähentymisen kautta”. Hän kuitenkin pitää siis epävarmana, onko kyseessä pysyvämpi muutos Saksan suhteissa Venäjään.
