X
SULJE MAINOS
Terveydenhoitaja valmistelee AstraZenecan rokotteen antamista. LEHTIKUVA / AFP Daniel Leal-Olivas

Sirpa Pietikäinen: EU:n terveysunioni parantaa kaikkien eurooppalaisten terveyttä

Meidän tulisi ottaa käyttöön kaikki se osaaminen, jota 27 jäsenmaan unionillamme on tarjota, kirjoittaja vaatii.

Marraskuussa 2020 EU:n komissio ilmoitti EU:n terveysunionin perustamisesta. Tämä on askel eteenpäin. Olen jo pitkään peräänkuuluttanut vahvempaa EU:ta terveyden osalta. On monia asioita, joihin kansallinen sote-uudistus ei riitä. Komission aloitteessa kaikki jäsenmaat valmistautuisivat ja reagoisivat terveyskriiseihin yhdessä, edulliset ja innovatiiviset lääkintätarvikkeet ovat kaikkien saatavilla ja maat yhdessä parantavat syövän ja muiden sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja jälkihoitoa.

Euroopan terveysunioni suojelee paremmin kansalaisten terveyttä, antaa EU:lle ja EU-maille paremmat eväät tulevien pandemioiden estämiseen ja hoitamiseen ja lisää Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien sietokykyä. Terveysunioni on osaltaan EU:n vastaus koronapandemiaan, mutta myös paljon muuta.

Terveysuhat ovat globaaleja kuten Covid-19 -pandemia on valitettavasti osoittanut. On selvää, että tarvitsemme EU:lle terveysasioissa enemmän tehoa ja toimivaltaa. Tällä hetkellä jäsenmailla on päävastuu EU-kansalaisten terveyden suojelusta ja terveydenhuoltojärjestelmistä. Tämä on johtanut siihen, ettei EU ole kyennyt toimimaan covid-19-kriisissä riittävän tehokkaasti kansanterveydellisestä näkökulmasta.

Terveysunionin keskeisiä ensimmäisiä ehdotuksia ovat komission ja parlamentin jo esittämät Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) mandaattien vahvistaminen ja tehostaminen valvonnan, tieteellisen analysoinnin ja ohjeistuksien tehostamisessa ennen mahdollisia kriisejä ja niiden aikana. Lisäksi EU:n yhteinen lääkestrategia uudistaa sääntelykehystä ja tukee tutkimusta ja teknologiaa, sekä pitää huolta toimitusketjuista, kriisivalmiudesta sekä lääketuotteiden korkealaatuisuuden edistämisestä.

Virukset ja muut tarttuvat taudit ovat aina liikkuneet yli rajojen, ja nykyisessä globaalissa maailmassa rajojen yli ja maiden välillä liikkuminen on yhä arkipäiväisempää, nopeampaa ja vilkkaampaa. Myös tulevat terveysuhat kuten mikrobiresistentti, ovat globaaleja ilmiöitä ja vaativat globaaleja, yhtä jäsenvaltiota isompia ratkaisuja. Terveysuhkien lisäksi meillä on paljon mahdollisuuksia.

Esimerkiksi riittäisi vain nykyinen koronapandemiakin, mutta vastaavia haasteita on myös paljon muitakin. Samalla kun lääketieteellinen osaaminen ja diagnostiikka kehittyvät nopeasti ja hoidot tulevat yhä useammin räätälöidyksi on itsestään selvää, että kaikkien sairauksien hyvään hoitoon minkään yksittäisen jäsenmaan osaaminen ja resurssit eivät riitä. Harvinaissairauksien hoito on tästä hyvä esimerkki, mutta myös muidenkin yleisten kansantautien hoitoon ja ehkäisyyn tarvitaan meidän kaikkien osaamisen yhdistämistä ja jakamista sekä nykyistä tehokkaampaa voimavarojen käyttöä.

Meidän tulisikin ottaa käyttöön kaikki se osaaminen ja tietotaito jota 27 jäsenmaan unionillamme on tarjota.  On tärkeää toimia yhdessä mahdollisten koronaviruspandemioiden kaltaisten tilanteiden estämiseksi, mutta kriisitilanteiden lisäksi tarvitsemme myös normaaliajan yhteistyötä. Panostamista perussairauksien hoitoon, terveyhdenhuollon investointeihin ja henkilökunnan kouluttamiseen. Ei-tarttuvien tautien vastainen työ on yhä tärkeämpää väestön ikääntyessä ja näiden, sekä harvinaissairauksien osalta referenssikeskukset kokoavat alan parasta osaamista samaan paikkaan ja niiden riittävästä resursoinnista pitää huolehtia.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt