EU menettää Britannian lähdön takia toiseksi suurimman nettomaksajan. LEHTIKUVA/AFP

EU:n rahoitusneuvottelut levällään – Brexit vie ison palan budjetista

Jäsenmaat ovat rahoitusneuvotteluissa yhä lähtökuopissa, päätöksiä saadaan aikaisintaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Brysselissä kokoontuvaa EU-huippukokousta varjostaa Ranskan Strasbourgissa tiistai-iltana tapahtunut terroristi-isku. European Policy Centre -tutkimuslaitoksen Annika Hedbergin mukaan isku on jälleen kerran muistutus siitä, että EU:n budjetti kaipaa kokonaisuudistuksen.

– Maailma on muuttunut, samoin EU:n haasteet ja prioriteetit. Koko budjetti pitäisi miettiä näiden valossa uudelleen, linjaa EPC:n Sustainable Prosperity for Europe -ohjelmaa johtava Hedberg.

EU:n rahoitukseen on tehty viime vuosikymmeninä vain pieniä viilauksia.

EU-komission ehdotuksen mukaan uudella, vuonna 2021 alkavalla rahoituskaudella noin 30 prosenttia budjetista menisi taas maatalouteen ja toiset 30 prosenttia alueelliseen koheesioon.

– 60 prosenttia EU:n rahoista käytettäisiin siis vanhojen rakenteiden ylläpitoon. Näiden investointien tuoma lisäarvo EU:lle ja kansalaisille voidaan kyseenalaistaa, jos rahan käyttöön ei kiinnitetä tarkempaa huomiota, toteaa Hedberg.

Brexit lohkaisee ison palan

Samaan aikaan EU kamppailee maahanmuuton, ilmastonmuutoksen, terrorismin ja turvallisuuden sekä tekoälyn kaltaisten haasteiden kanssa. EU-komissio linjaa itsekin, että budjetin tarkoituksena on tuoda lisäarvoa EU:lle, jäsenmaille ja kansalaisille. Se ei nyt rahoituskehyksissä näy.

Hedberg huomauttaa, että EU:n budjetti on toki pieni, eikä voi yksinään ratkaista ongelmia.

– Mutta se antaa signaalin siitä, mitä on EU:lle tärkeää ja mihin suuntaan sitä halutaan kehittää.

Nykyiselle rahoituskaudelle rahaa on budjetoitu 160,1 miljardia euroa. Seuraavalla kaudella summasta tippuu vuositasolla pois laskutavasta riippuen 10-15 miljardia euroa. Syynä on Brexit. EU menettää Britannian lähdön takia toiseksi suurimman nettomaksajan.

Ei edistystä odotettavissa

EU-maiden johtajien on määrä käydä EU-huippukokouksessa ensimmäinen virallinen keskustelu EU:n rahoituksesta vuosille 2021–2027.

– Tilanne ei todellakaan näytä hyvältä, luonnehtii neuvottelutilannetta europarlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Rahoitusneuvotteluista odotetaan kaikkien aikojen vaikeimpia, koska rahaa on käytettävissä entistä vähemmän. Kukaan ei kuitenkaan odota, että EU-huippukokouksessa otetaan edistysaskeleita.

– Jäsenmaat kertovat kukin vuorollaan päätavoitteensa, muuhun ei aika riitä, kommentoi EU-lähde.

Sarvamaan mukaan vähintään yhtä suuri syy on jäsenmaiden valmistautumattomuus. Europarlamentti on ehtinyt saada oman esityksensä numeroita myöten paperille. Jäsenmaat ovat sen sijaan budjettineuvotteluiden suhteen yhä lähtökuopissa. EU-puheenjohtajamaa Itävalta ei ole puskenut jäsenmaita asiassa eteenpäin.

Valmista ensi lokakuussa?

Ainoa odotettavissa oleva päätös koskee aikataulua. Jäsenmaiden on määrä päättää, että EU:n rahoituksesta pyritään saamaan sopu ensi vuoden lokakuussa eli Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Aiemmin europarlamentti ja komissio ovat vaatineet, että uusi budjetti äänestetään ja hyväksytään kaikissa EU:n toimielimissä ennen kevään 2019 europarlamenttivaaleja.

Sarvamaa ihmettelee, eivätkö jäsenmaat ole tajunneet, että ensi vuoden huhtikuun ja syyskuun välillä neuvotteluita ei voida käydä. Jäsenmailta puuttuu neuvottelukumppani, koska EU-vaalien takia uusi europarlamentti aloittaa kautensa vasta syyskuun alussa. Jo kalenterisyistä neuvotteluita on näin ollen lähes mahdoton saada valmiiksi lokakuuksi.

– Uskon, että uudesta rahoituskaudesta sopiminen voi venyä hyvinkin vuoden 2020 puolelle, ennustaa Sarvamaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt