Sen mukaan komissio keskittyy digitalisaatiossa tulevan viiden vuoden aikana ihmisten hyväksi toimivaan teknologiaan, oikeudenmukaiseen ja kilpailukykyiseen digitalouteen sekä avoimeen, demokraattiseen ja kestävään yhteiskuntaan.
Strategiassa komissio linjaa myös näkemyksiään tekoälyn ja datavetoisen teknologian kehityksestä.
Komission mukaan strategia pyrkii ihmiskeskeisyyteen, ja sillä on tarkoitus luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vauhdittaa teknologian kehitystä niin, että kehityksessä otetaan entistä paremmin huomioon teknologian luotettavuus ja turvallisuus.
Digitaalisaatiota pyritään edistämään niin, että se tukee avointa ja demokraattista yhteiskuntaa ja vauhdittaa vireää ja kestävää taloutta. Strategia tähtää myös siihen, että se edistää ilmastonmuutoksen torjumista ja siirtymistä vihreään talouteen.
Keskiviikkona Brysselissä esitetyt ehdotukset datan sisämarkkinoiden luomisesta ja tekoälyn ihmiskeskeisestä kehittämisestä ovat ensimmäiset askeleet näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Tekoälyn osalta komissio esittää puitteet tekoälykehitykselle, joka perustuu huippuosaamiseen ja luottamukseen.
– Tavoitteena on mobilisoida yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa resursseja koko arvoketjussa sekä luoda oikeanlaisia kannustimia tekoälyyn perustuvien ratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, komissio sanoo.
Tekoälysääntelyssä on komission mukaan hallittava suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä ilman, että vähäriskisempiä järjestelmiä ylisäännellään. Tekoälyyn on sovellettava myös EU:n tiukkoja kuluttajansuojasääntöjä, joilla puututaan epäasianmukaisiin kaupallisiin menettelyihin ja suojellaan henkilötietoja sekä yksityisyyttä.
Suuririskisillä aloilla, kuten terveydenhuolto, poliisitoiminta tai liikenne, tekoälyjärjestelmien olisi oltava läpinäkyviä ja niiden päätöksenteon jäljitettävää. Ihmisellä pitäisi aina olla mahdollisuus valvoa niiden toimintaa.
Viranomaisten olisi voitava testata ja tarkastaa algoritmien käyttämä data samaan tapaan kuin esimerkiksi kosmetiikkatuotteet, autot ja lelut testataan. Suuririskisten järjestelmien kouluttamisessa käytettävän datan olisi oltava vääristymätöntä, jotta järjestelmät saadaan syrjimättömiksi.
Kasvontunnistuksen käyttö biometrisessä etätunnistuksessa on tällä hetkellä yleisesti kielletty ja sitä voidaan käyttää ainoastaan harvoissa tilanteissa. Komissio haluaa käynnistää laajan keskustelun siitä, mitkä olosuhteet voisivat mahdollisesti oikeuttaa jatkossa kasvontunnistuksen käytön.
Vähäriskisemmille tekoälysovelluksille komissio ehdottaa korkeampien normien noudattamisesta kertovaa vapaaehtoista merkintäjärjestelmää.
”Datan sisämarkkinat”
Datavetoisen teknologian suhteen komissio ehdottaa ”datan sisämarkkinoita”.
– Euroopassa tuotetaan eri tahoilla valtavat määrät potentiaalisesti arvokasta dataa, josta kuitenkin valtaosa jää hyödyntämättä. Datan sisämarkkinoilla muu kuin henkilötiedoksi katsottava data olisi vapaammin jatkojalostettavissa, komissio sanoo.
Komissio aikoo aluksi ehdottaa sääntelyjärjestelmää datan hallinnoinnille, saatavuudelle ja jatkokäytölle. Järjestelmä koskisi datan saatavuutta yritysten välillä, yritysten ja julkishallinnon välillä ja julkishallintojen kesken. Tässä tarvitaan kannustimia datan jakamiseen sekä selkeitä sääntöjä datan saatavuudesta ja käyttömahdollisuuksista.
Komission mukaan järjestelmässä on kaikilta osin otettava huomioon esimerkiksi henkilötietojen suoja, kuluttajansuoja ja EU:n kilpailuoikeuden periaatteet. Julkisen sektorin hallussa olevat arvokkaat datavarannot on avattava EU:n laajuisesti jatkokäyttöön innovatiivisissa sovelluksissa.
Komissio aikoo myös osaltaan tukea investointeja “eurooppalaisiin data-avaruuksiin” ja luotettaviin ja energiatehokkaisiin pilvipalveluinfrastruktuureihin. Datavetoista sovelluskehitystä aiotaan edistää erityisesti strategisilla aloilla, kuten valmistusteollisuus, ilmastoneutraalisuuteen pyrkiminen, liikenne- ja liikkuvuusratkaisut sekä terveydenhuolto.
Komissio antaa myöhemmin tänä vuonna digitaalisia palveluja koskevan lainsäädäntöehdotuksen ja julkaisee eurooppalaisen demokratian edistämistä koskevan toimintasuunnitelman. Lisäksi se ehdottaa uudistuksia verkkotunnistautumista ja verkkotransaktioita koskevaan eIDAS-asetukseen.
Kyberturvallisuutta vahvistamaan perustetaan yhteinen uusi yksikkö.
